Category Archives: Kaavat

Hihan kaavan piirtäminen peruskaavaan

Hihan kaavan piirtäminen peruskaavaan

Aiemmassa kirjoituksessani kerroin peruskaavan tekemisestä omien mittojen mukaan, nyt jatkan aihetta peruskaavan hihan osalta. Aion kirjoittaa myöhemmin lisää peruskaavasta myöhemmin kun vertailen miten eri tavoilla sen voi tehdä.

Peruskaavan yläosan sain tehtyä itse lopulta suhteellisen nopeasti, mutta kesti pitkään ennen kuin jaksoin alkaa perehtyä hihan tekemiseen. Hihaa ei tunnu olevan yhtä helppo tehdä vain muotoilemalla mallinuken päälle, joten etsiskelin kirjastosta kaavoituksen oppikirjoja ja netistä vinkkejä ja niiden avulla kokeilemalla pääsin lopulta hieman kärrylle hihan piirtämisestä. Hihan rakenne tuntuu kuitenkin olevan niin monitahoinen, että olen iloinen kun sain edes jonkinlaisen hihan sopimaan kaavaani.

Hihan tekemiseen löysin kaksi hieman erilaista ohjetta, jotka lopulta pääpiirteittäin antavat lähes samanlaisen kaaren muodon. Toinen on pohjoismaalaisen kaavajärjestelmän mukainen ja toisen opin Craftsy-sivuston Paul Gallon Fashion draping – drasmaking basics videolta. Päivitys: täältä löytyi vielä kolmas tapa pyöriön tekemiseen.

Kaavan piirtämiseen tarvitaan seuraavat mitat. Mittoihin kannattaa jättää hieman väljyyttää, jotta hihasta ei tule liian kireä. Oppikirjojen mukaan kannattaa lisätä: käsivarren ympärysmittaan 6 cm, kyynärpään ympärykseen 2 cm ja ranteen ympärykseen 6 cm.

  • Kädentienkaaren pituus (eli etu- ja takakappaleiden kädenteiden pituudet yhteensä)
  • Käsivarren ympärys kainalon alapuolelta (hauiksen/allien kohdalta) (+ 6 cm)
  • Kyynärpään ympärys (+ 2 cm)
  • Ranteen ympärys (+ 6 cm)
  • Hihan pituus (olkapää – ranne)

Seuraavat laskennalliset mitat auttavat piirtämistä, mutta eivät mielestäni ole välttämättömiä. Amerikkalaisessa ohjeessa ei käytetty kädentien leveyttä lainkaan.

  • Kädentien leveys (etu- ja takakappaleen välinen hiha-aukon leveys siis, kun kaavat laittaa vierekkäin)
  • Pyöriön korkeus (= kädentien kaaren pituus / 3 ) (Pyöriön korkeutta voi melko vapaasti muuttaa mm. sen mukaan kuinka istuvan hihan haluaa, tällöin myös usein hihan leveys muuttuu (käsivarren ympärysmitta). Lisäksi pyöriön korkeus voi erota laskennallisesta paljonkin, jos halutaan tehdä hiha ilman kaaren väljyysvaraa (esim. joustavaa kangasta varten) tai jos käsivarren ympärysmitta on niin pieni, että laskennallinen korkeus on vain liian korkea sopivan kaaren muodostamiseen.)

Hihan piirtäminen aloitetaan:

  • Piirtämällä hihan pituinen pystyviiva.
  • Pystyviivaa vasten suorakulmaan poikittain pyöriön korkeuden päähän käsivarren ympärysmitan pituinen viiva.
  • Hihan pituuden puoliväli merkitään ja tästä 4 cm alemmas tehdään kyynärpään levyinen viiva.
  • Alimmaksi tehdään vielä hihansuuhun ranteen ympärysmitan pituinen viiva.

HihanPiirtäminen

Hihan pyöriöosuuden piirtäminen:

Tärkeintä on, että hihan pyöriön kaaren pituus on vähintään yhtä pitkä kuin kädentienkaaren pituus. Kun tehdään ei-joustavasta kankaasta olevaa vaatetta, niin hihan pyöriön kaaren pituuteen jätetään lisäksi hieman väljyyttä, joka rypytetään hihan istutusvaiheessa. Väljyyttä varten hihan kaavan huipulle piirretään ohjeista riippuen n. 2,5 – 5 cm pituinen vaakaviiva.

Pyöriön kaaren mallilla ei ole niin suurta merkitystä kuin pyöriön korkeudella ja leveydellä, joten kunhan leveydet ja korkeudet on haluttuja niin tärkeintä on, että saa suunnilleen mallin mukaisen pyöriön piirrettyä. (Tosin yleensä hihan etuosa on kaareltaan jyrkempi kuin takaosa).

Kädentienkaaren pituus myös vaikuttaa siihen missä suhteessa hihan leveys (=käsivarren ympärysmitta) ja pyöriön korkeus voivat olla, koska luonnollisesti hihan pyöriössä täytyy olla hieman pyöreyttä.

Kantapäänkautta myös opin, että myös se vaikuttaa onko etu- ja takakappaleen kädentienkaaren leveyksissä paljon eroa. Helpoin hiha on piirtää, jos pituudet ovat suhteellisen samat, mutta jos toinen on paljon pidempi kuin toinen niin olkapäänkohtaa joutuu hieman siirtämään hihan keskikohdasta.

Tässä on esitetty kaksi erilaista tapaa piirtää hihan pyöriö:

HihanPiirtäminen2eritapaa Kuva ei ole aivan mittakaavassa ja kaarien muoto on vähän mutkitteleva, mutta ideana tässä on kaaren etäisyys eri kohdissa pohjalle avuksi piirretystä kärkikolmiosta. Pohjoismaalainen malli tekee hihan etuosasta jyrkempikaarisen, kuten hihojen kaavoissa ”yleensä” on.

Kun kaari on piirretty ohjeen mukaisesti, sen pituus tarkistetaan, jolloin nähdään kuinka paljon lopulta kaaren pituuteen tuli väljyyttä. Huomasin erilaisia pyöriöitä piirtäessäni, että väljyyttä tuli yleensä lähes yhtä paljon kuin mitä hihan huipulle oli lisätty vaakaviivaa puoliksi ( eli jos lisää 2×2,5cm huipulle niin pyöriöön tulee n. 2,5 cm väljyyttä). Mielestäni näiden ohjeiden mukaan väljyyttä tulee aika paljon ja siksi itse laskin pyöriön korkeutta sen verran, että kaaren pituus lyheni hieman. Pienen korkeuden laskun (n. 1-2 cm) voi tehdä myös ilman, että piirtää kaikki kohdat uudestaan, koska kaaren muoto ei ihan merkitsevästi muutu.

Muita huomioita hihan piirtämisessä:

  • Hihan pyöriön korkeus vaikuttaa hihan istuvuuteen ja siis toiminnallisuuteen
    • Mitä korkeampi pyöriö, sitä istuvampi hiha ja sitä vaikeampi siis on esim. nostaa kättä ylös. T-paidoissa on yleensä matalampi pyöriö kuin istuvissa puseroissa tai jakuissa. Katso tästä hyvä kuvaesimerkki. Ja tästä.
    • Samalla pyöriön kaaren pituudella voi tehdä hieman korkeamman tai matalamman pyöriön, eli ”mutkaisemman” tai loivemman kaaren. Pyöriön korkeuden muutos kuitenkin nopeasti vaikuttaa myös kaaren pituuteen, jolloin hihan leveyttä saattaa joutua muuttamaan.
    • Huom! Hihan etuosa on yleensä kaarevampi kuin takaosa, koska hiha tarvitsee enemmän tilaa hartialle kuin etureunaan.
  • Etu- ja takakappaleen kädenteillä on suuri merkitys istuvuuteen verrattuna hihan kaareen (täällä lisää aiheesta). Linkin mukaan pienempi kädentie estää löysempääkin hihaa heiluttamasta yläosan muotoa liikkeessä, kun taas isompi kädentien aukko saattaa roikkua ikävästi hihan mukana.
    • Toisaalta hihattomissa kaavoissa on yleensä hieman lyhyempi kädentienkaari (eli kädentie on pienempi) kainalon alta, jotta vaate ei roiku ikävästi ja esim. liivit ei pilkistä alta.
      • Kun samaan kaavaan lisätään hiha, kannattaa kädentien alareunaa hieman laskea, jotta hihaan jää tarpeeksi liikkumavaraa eikä se rypisty tiukkaan kainaloon. Tällöin siis kädentienkaaren pituus kasvaa.
  • Pyöriön huipulla oleva olkapäänkohdan merkki ei tarvitse olla aivan keskiviivan kohdalla, mutta olkapäänkohta pitää kuitenkin olla kaaren huipulla eikä alaspäin kallistuvassa kohdassa. (esim. joka tyypin kaavakirjan peruskaavan hihassa olkapäänkohta on n. 0,5 cm sivussa keskikohdasta). Eli hihan keskiviivalta mitattuna takahihan ja etuhihan leveys ei tarvitse olla sama. (tämänkin opin täältä). Tällä vinkillä olisin säästänyt paljon hermoja kun ihmettelin miten jaan hyvin eripituisten etu- ja takakappaleen kädenteiden pituudet tasan.

Hihan piirtämisen opettelu muutti käsitystäni perusakaavasta ja kaavoista yleensäkin. Alunperin ajattelin, että olisi joku yksi ja tietty optimaalinen hihan malli, joka sopii tietyn malliseen yläosaan. Nyt huomaan, että samaan peruskaavan yläosaan pystyy oikeastaan tekemään hyvin erilaisia hihoja. Optimaalisin riippuu siitä kuinka istuva ja toiminnallinen vaatteesta lopulta halutaan. Peruskaavani on tehty ilman mitään väljyyksiä sitä tarkoitusta varten, että sen pohjalta voi kuositella erilaisten vaatteiden kaavoja itselleni sopivaksi tai muokata valmiskaavoja paremmin itselle sopiviksi. Lopulta hihan joutuu varmaan piirtämään kuhunkin kuositteluun uudelleen melko alusta. Peruskaavan avulla pystyn kuitenkin suhteuttamaan omaan kaavani sopivaa pyöriön korkeutta ja hihan kädentien ympärysmittaa sopivaksi kuhunkin tarkoitukseen.

Tässä muutama kuva harjoitusvaiheista. Ensimmäisen hihan kanssa tajusin vasta ommellessa, että olkasauma ei osu hihan keskikohtaan. Tosin samalla päädyin tarkastelemaan peruskaavaani uudelleen ja siirtämään peruskaavani olkasaumaan hieman enemmän eteenpäin. (tämä on oikeastaan tehty peruskaavasta kuositeltuun t-paidan kaavaan, mutta pohjana sama kaava siis). Tämä hiha näyttää muuten sopivasti istuvalta, mutta kun puseron pukee päällensä niin huomaa, että pyöriön korkeus on liian korkea t-paitaan ja liikkuvuus kärsiin todella paljon. Kiiitos näistä huomioista Facebookin Ompeluelämää -ryhmän jäsenille 🙂

HihanVirheet HihanVirheet2

Muokattuani peruskaavan olkakohtaa ja hihan pyöriötä (mm. niin, että olkakohta ei ole ihan hihan keskikohdassa), sain hihan istumaan hyvin. Tosin samalla huomasin, että olin tehnyt peruskaavan kädentienaukon niin tiukaksi, että se sopii hihattomiin malleihin hyvin, mutta hihalliseen malliin se on vähän turhan tiukka. Eli seuraavaksi aion laskea kädentietä hieman kainalon kohdalta ja lisätä sen myötä hihan leveyttä hieman (tai vaihtoehtoisesti korottaa pyöriön korkeutta). Poistan myös hieman väljyyttä pyöriön kaaren pituudesta, koska olkapäille tuntuu jäävän lievästi liikaa ”ryppyä”. (Harmikseni kuvasta huomaa myös, että olen kasvanut raskauden myötä peruskaavastani rinnanympäryksen kohdalta ja seuraavaksi saan opetella kaavan koon muokkaamisen).

PeruskaavaHiha1

PeruskaavaHiha2

 

Oppikirjoja joita käytin hihan piirtämiseen:

  • Matkalla muotoon. Tarja Tiihonen & Satu Kivimäki. 2008, Mikkelin ammattikorkeakoulu.
  • Naisten pukimien peruskaavat 1. Anneli Melkas, Sirkka Raitio-Nyholm ja Maire-Liisa Räsänen. 1996, Edita, Opetushallitus.
  • Oma tyyli ommellen. Jonna Kivilahti ja Riitta Kivilahti/Siksak Studio Oy. 1994,  Gummeruksen kirjapaino Oy.

Pinterest-tauluni hihaan liittyvistä vinkeistä: https://fi.pinterest.com/prantanen1/hiha-sleeve/

 

Babynest ilman vinonauhaa

Babynest ilman vinonauhaa

Äitiysloman aikana on ollut aikaa ommella paljon ja seurailla samalla facebookin ompeluryhmiä aktiivisesti. Facebook-ryhmissä näkyi viimeaikoina paljon babynestejä ja innostuin myös kokeilemaan sellaisen tekemistä.

Ohjeeksi minulle vinkattiin tätä ruotsinkielistä ohjetta. Googlettamalla löysin myös monia suomalaisia blogeja, joissa oli selitetty sama ohje eri tavoilla. Käytin  Me, Myself & I -blogin ja Diary on A -blogin vinkkejä apuna.

Jälkimmäisen blogin mukaan pesä jää äkkiä pieneksi ja siinä suositeltiin lisäämään kaavaan pituutta muutama kymmen senttiä. Niimpä tein kaavasta n. 15 cm pidemmän. Kaavan mitat olivat muutensamat ruotsinkielisessä ohjeessa ja Me, Myself & I -blogin ohjeissa, eli koko kaavan leveys 60 cm, ja reunaosien leveys 15 cm.

Babynest kaava

Ajatuksenani oli, että haluan babynestini olevan kauniin soikea, toisin kuin joissain näkemissäni kuvissa osassa yläosa oli melko kulmikas. En kuitenkaan tajunnut kaavaa piirtäessäni miettiä millä takaisin soikean muodon vaan piirtsin kaavan yläosan kulmat pyöristetyiksi suunnilleen silmämääräisesti. Tällöin minulle ei tullut mieleen mitata 15 cm kulmista sisäänpäin ja katsoa minkämallinen varsinaisesta pohjaosasta tulisi. Harmikseni huomasin vasta pohjavanua tikatessani, että yläreuna oli niin lievästi pyöristetty, että pohjakappale oli lopulta lähes neliön muotoinen.

Babynest täyte

Käytin materiaaleina mitä satuin kotoa löytämään, koska en innostunut lähtemäänn kangaskauppaan loppuraskauden laiskuudessani. Kankaana käytin kirpparilta aiemmin ostamaani vauvan lakanaa, joka tuo mieleeni oman lapsuuden. Vinokaitaletta tai muuta sopivaa nauhaa ei ollut kankaaseen sopivan värisenä valmiina, joten päätin kokeilla voiko tälläisen tehdä ilman nauhaa kokonaan.

Jätin saumavaroiksi 2 cm ja huolittelin ne siksakilla yhteen sauman ompelun jälkeen. Kulmien kaareviin kohtiin laitoin rypytyslangat ja taitoin saumavaran etukappaleen puolelle ja tikkasin sen kiinni 1,5 cm päästä saumaa. Alaosan kaarevien kohtien keskelle tein napinlävet, joista saumavaraan pujotetun nyörin sai ulos.

Babynest saumavara babynest napinläpi

Tämän jälkeen tikkasin pohjavanun, jonka otin ylimääräisestä vauvanhoitoalustasta ja täytin reunan vanhoilla tyynyjen vanujäänteillä. Vanun tunkeminen reunaan ei ollut kovin näppärää puuhaa ja nyt ymmärrän miksi ohjeissa suosoitellaan käytettäväksi rullattua levyvanua. Lopuksi ompelin käsin alareunan kiinni kääntellä.

Babynest valmis auki

 

Babynest valmis kiinni

Vinonauhan puute ei tunnu haittaavan rakennetta varsinaisesti, kiristys toimii vaikka nauhakuja on hieman enemmän sisäkappaleen puolella. Lähinnä nauha olisi voinut tuoda kivaa ryhtiä ja väriä lisää ulkonäköön. Eniten minua jäi harmittamaan tuo yläosan kulmikas muoto, mutta kaiketi vauva tässäkin mieluummin saa nukuttua kun isossa pinnasängyssä.

Jos tekisin uudestaan tälläisen niin olisin pyöristänyt yläosaa enemmän:Babynest kaavamuutos

Vauvahaalari omasta neuletakista

Vauvahaalari omasta neuletakista

Raskausaikana oma vaatekaappi on väliaikaisesti tyhjentynyt ”tavallisista” vaatteista odottamaan raskauden jälkeistä tuomiota. Kaapin tyhjennysvaiheessa löytyi jo sellaisia vaatteita, jotka eivät sopineet kunnolla ennen raskauttakaan. Nyt lomalla vauvanvaatteita ideoidessani muistui mieleeni yksi näistä vaatteista, vihreä vetoketjullinen neuletakki, joka oli juuri hieman liian lyhyt ja piukka minulle. Päätin tehdä siitä vauvalle kotiintulohaalarin sairaalalaukkuun odottamaan.

Vanha neuletakki näytti tältä. Materiaali on 70 % akryyliä ja 30 % villaa. En nykyään suosi enää akryylivaatteita niiden nopean kulumisen takia ja haluaisin vältää käyttämästä liikaa ”muovisia” vaatteita. Tässä pelastuksena oli kuitenkin tuo osa villaa, mikä tekee materiaalista jämäkämmän ja lämpimämmänkin tuntuisen. Jonkin verran neuletakissa oli nukkaa, mutta ei liian häiritsevästi vielä.

vanha neuletakki .

Meinasin aluksi käyttää kaavana äidiltäni kopioitua 80-luvun potkupuvun kaavaa, mutta mittailtuani sitä arvelin sen olevan liian istuvaa mallia pällyshaalarille. Etsin netistä ilmaisia haalarikaavoja ja löysin Nordin Patternin (Suuri käsityölehti) Baby’s overall -kaavan. Mutta koska aina täytyy jotain pientä säätöä tehdä niin muutin kaavan raglanhihaiseksi, jotta sain osat mahtumaan paremmin alunperinkin raglanmallisen neuletakin päälle.

Niimpä pienen nettailun jälkeen käytin apuna Pinterestistä löytämääni kuvaa raglanhihan piirtämiseen. Kokeilin toisenlaistakin tapaa, mutta sen avulla hihan kaavan yläosaan tulee halkio enkä saanut mitenkään pähkäiltyä mitä muutoksia hiha vaatisi, että sen saisi kiinni.

Tälläisellä muutoksella:

hiha

Kaava muuttui normaalihihaisesta raglanhihaiseksi:

alkuperäinen kaavamuokattu kaava

Ja kaavat mahtuivat juuri sopivasti neuletakin päälle niin, että sain hyödynnettyä neuletakin resoriosat lahkeisiin ja kädensuihin. Hihasta tuli pikkaisen kaavaa kapeampi, koska käytin alkuperäistä hihaa sellaisenaan (hämmentävää, että aikuisen neuletakin hihansuu on kapeampi kuin vauvahaalarin :O)

takakappale etukappale

Viimeistelynä vielä virkkasin kauluksen käänteen reunaan villalangalla siistin reunan ja kirjoin rintaan oravakuvion, jonka malli löytyi netistä.

Valmis vauvahaalari

Imetystyyny retrokuosista

Imetystyyny retrokuosista

Rakauden aikan on kertynyt pitkä lista monenlaisista ompeluprojekteista, jotka pitäisi saada valmiiksi ennen vauvan syntymää. Yksi ehdoton, josta halusin aloittaa oli imetystyyny. Etsiskelin netistä kuvia erilaisista imetystyynyistä ja päädyin suunnittelemaan sellaisen, joka yltää kummallekin kyljelle ja on tarpeeksi korkea. Korkeuden päätin taata tekemällä erillisen sivukaitaleen, jolloin myös päälliosien kaarevat muodot säilyvät parhaiten. Tein sivukaitaleesta etupuolelta hieman korkeamman, kuin vatsaavasten tulevasta reunasta, jotta tyyny tukee vauvaa hieman syliin päin.

Mallia ja esimerkkimittoja otin mm. näistä Pinterestiin li kitetyistä tyynyistä: Ozark Mountain Nursing Pillow Buckaroo, Child Travel Pillow Sewing Pattern | Christen Noelle, bobby pillow, nursing pillow.

Kaavan piirsin niin, että mittasin mallinukkeni vuotärönympäryksen (koska oletan palaavani saman kokoiseksi raskauden jälkeen 😛 ) ja piirsin mitan mukaan soikion. Tyynyn etureunan leveydeksi tein 27 cm ja sivureunan n. 24 cm. Päiden kaventuen alle 20 cm:iin. Reunakaitaleen korkeudeksi tuli leveimmillän 10 cm ja kapeimmilaan 7 cm.

ImetystyynyKaava

Tein ensin paksusta puuvillakankaasta tyynyn ja ompelin sen käsin kiinni. Täytteenä käytin vanhan ison sisustustyynyn vanuja. Sen päälle tein erillisen tyynyliinan, jossa on piilovetoketju vatsapuolella. Tyynynpäällisen kankaana käytin ihanaa sinikukkaista retropuuvillakangasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mekkokaavan kuosittelu omasta peruskaavasta

Mekkokaavan kuosittelu omasta peruskaavasta

Välillä tuntuu, että käsityöharrastus on sairaus. Voisin ostaa valmiin mekon kaupasta, ja vieläpä vaikka kirpparilta halvalla, mutta ei, haluan ommella sen itse. Ja jotta se ei olisi liian helppoa niin aloitan tekemällä itselleni istuvan yläosan peruskaavan (peruskaava mittojen mukaan ja peruskaava mittojen mukaan 2).

Tarkoitus oli ommella omiin häihini puoliarkinen häämekko/kesämekko ja etsiskelin mielenkiintoisia malleja netistä mm. Pinterestistä. Innostuin erilaisia sivurypytyksiä, laskoskauluksia ja tulpaanihelman sisältävistä malleista kuten tämä Red Santana Crepe Dress, Emilio Pucci mekko, Purple pencil dress, Emerald Green Cowl Neck Shift Dress kaikille yhteisenä tekijänä oli hakusana ”rughed side”.

Koska en aiemmin ollut kuositellut peruskaavoista omia kaavoja (paitsi Joka tyypin kaavakirjan mukaan) lueskelin monenlaisia ohjeita netistä ja muutamaa kirjaa (mm. Sewing & Fitting with Darts: Using Darts to Fit and Design Your Sewing Patterns) aiheeseen liittyen. Uusia asia, jonka opin samalla, oli etuosan muotolaskosten paikan vaihtaminen (jota kuvaa loistavasti tämä kaavio ja tämä).

Pinterestistä löytyi myös hyvin kuvaavia malleja mekoista ja niiden kaavamuutoksista ja hyödynsin mm. näitä: https://fi.pinterest.com/pin/404620347747937473/  ja https://fi.pinterest.com/pin/404620347747937503/.

Mekkokaavstani tuli sen myötä ensin tämän näköinen kun olin tehnyt laskoskauluksen:

TuubipuseroKaava

Sen jälkeen aloin hahmottelemaan sivurypytyksiä:

TuubipuseroKaava2

Joiden avaamisen jälkeen lopullinen kaavan etuosa näytti tältä:

TuubipuseroKaava3

Takakappaleeseen ei tullut kaulukseen muutoksia eikä rypytystä eli se oli hyvin yksinkertainen tehdä.

Kankaaksi ostin mekkoon ohutta punaista trikoota, koska ajattelin sen olevan mukavasti kaavaan muotoutuva ja helppo vetää päälle ilman vetoketjun tekemistäkin. Kangasvalinta osoittautui kuitenkin hieman vääräksi juhlamekkoon, koska ensinnäkin se jousti liikaakin ja sivulaskokset roikkuivat vähän liikaa. Olin myös jättänt vähän liikaa ylimääräistä varaa sivusaumoihin ja mekko ei istunut niin hyvin kun olin toivonut. Kuositteluohjeissa neuvottiin jättäämään n. 2 cm lisät peruskaavan mittohin, kun tehdään juhlamekkoja. Lisäksi hihaton malli ei tuntunut kovin imatelevalta mallilta itselleni.

Koska menetin hermoni tässä vaiheessa, ompelu jäi kesken ja aloin suunnitella toisenlaisia juhlamekkoja. Vasta ennen joulua uskalsin taas palata mekon pariin ja päätin korjata sen lyhentämällä sen pitkäksi puseroksi, jota voi käyttää farkkujen kanssa. Tilanne oli myös muuttunut niin, että puolessa vuodessa olin ehtinyt saada mukavan kokoisen raskausmaha, johon vatsalaskoksen sopivat oikein hyvin 🙂 Tosin mahan takia pusero rypyttyy myös samalla rumasti rintojen alapuolelta 🙁

Kädenteiden ja helman huolittelu ei mennyt ihan kohdilleen myöskään, koska kangas oli niin joustavaa, että sain sen väkisinkin venymään. Huolittelin lopulta kerran käännetyt reunat hunajakenno-ompeleella, mikä näyttää hieman ikävältä läheltä katsottuna. Talvella käytettäessä puuttena puserossa on nyt hihat, joten selvästi päädyn seuraavaksi opettelemaan miten saan tehtyä hihojen peruskaavan yläosan kaavaan. Ehkä sen jälkeen joskus uskallan kokeilla tätä taas uudestaan vaikka vähän erilaisella kankaalla.

Tuubipusero Tuubipusero2

Niin ja lopulta kävin muuten niin, että kun olin tämän jälkeen kokeillut tehdä kahta muuta erilaista juhlamekkoa (tuunausta vanhasta kesämekosta ja liian outoa viritelmää kansallispukukankaasta) päädyin ostamaan Haloselta halvan valkoisen skater dress -mallisen kesä/häämekon 😛 Ja vielä niin yksinkertaisen mallisen, että olisin hyvin osannut ommella samanlaisen!

häämekkoOstettu3

 

 

 

 

 

 

Peruskaava mittojen mukaan 2

Peruskaava mittojen mukaan 2

Viime vuonna otin oppimisprojektiksi tehdä itselleni mittojen mukaiset peruskaava, joita voin käyttää pohjana erilaisten vaatteiden ompeluun. En ole opiskellut koskaan mitään vaatetusalaa tms. ja olen kaikki käsityöharrastukseni ovat aina edenneet itseopiskelulla aiheesta kuin aiheesta. Olen ommellut monenlaisia mekkoja, puseroita ja housuja valmiskaavoilla ja joskus jo siihen turhautunutkin koska vaatteiden saaminen istuviksi ja itselle mieluisiksi on ollut vaihtelevaa. Joissain käsityölehdissä olen nähnyt nuorena ohjeita millätavoilla voi muuttaa huonosti istuvaa kaavaa, mutta sellaiset muutokset ovat olleet yleensä pieniä ja tuntuneet virheiden korjaamiselta väärässä vaiheessa. Innostuneena hankin joskus Joka tyypin kaavakirjan (Saramäki, Palmu ja Piippo 2006, WSOY) ja ajattelin, että tässä on ratkaisu.

Kirjassa on esitetty peruskaavoja t-paidalle, yläosalle, hameelle, housuille jne. Kirjan ideana on opettaa kuositettelua, eli näyttää vaihe vaiheelta miten peruskaavasta saadaan eri mallisia kaavoja. Idea kirjassa on kyllä ihan hyvä ja ohjeet mielenkiintoisia, mutta törmäsin kirjan peruskaavojen ongelmaan. Kirjan kaavat eivät istu itselleni oikein sopivasti mm. pituutta ei ole tarpeeksi yläosassa. Kirjasta kuitenkin puuttuu osio, joka neuvoisi miten peruskaavaa kannattaa ensin muokata, jotta siitä saa istuvan, ennen kuin lähtee kuosittelemaan sitä eteenpäin.

Viime vuonna keväällä ompeluinnostus taas sai vauhtia kun päätin ommella kesämekkoja ja itselleni puolijuhlavan häämekon. Ja tietenkin päätin lähteä alusta alkaen eli peruskaavan teosta. Tällä kerttaa etsin netistä paljon tietoa mm. pinterestistä ja ostin tabletille muutaman kaavanteosta kertovan kirjan. Yllätyin miten vähän on kirjallisuutta saatavana kaavojen tekemisestä. Tai sitten en osannut vielä termistöä ja haku oli aluksi hidasta. Opin samalla, että peruskaavaa kutsutaan englanniksi termillä ”sloper”. Jäin samalla ihan koukkuun Pinterestiin ja kokosin sinne kaavan tekoon liittyvän kansion.

Peruskaavan tekoon löytyy netistä monenlaisia tyylejä (mm. täällä), joissa hyödynnetään omia mittoja. Ideana suurimmassa osassa on, että on jonkinlainen ruudukko, jonka päälle aletaan laskemaan omista mitoista erilaisia pituuksia ja kaaria ja päädytään istuvaan kaavaan. Yritin yhden tekniikan mukaista kaavaa, mutta tuntui, että mittoja oli liikaa ja piirtämäni kaava heitti joka suuntaan.

Seuraavana päätin hyödyntää mallinukkeani, jonka tein aikoinaan mittojen mukaan. Ensimmäinen versio kaavasta oli vyötärölle asti ulottuva peruskaava (täällä siitä lisää). Pian tajusin kuitenkin ongelmalliseksi lantiosan tekemisen siihen jatkoksi. Kaavaa oli vaikea saada jatkettua sen jälkeen kun olin jo ”latistanut” alkuperäisen yläosan kaavan. Lisäksi mallinuken vyötärö oli pienentynyt kummasti verrattuna omaani 😛 Siispä ensin piti mittailla mallinuken vyötärö kohdilleen monella säätämisellä ja teippiasetelmilla jne Ja sitten päädyin tekemään koko yläosan kaavan vielä kokonaisuutena lantiolle asti yhtenäisenä uudelleen.

Peruskaava2Pidempi Peruskaava2Pidempi2 Kaava mallinuken päällä ja aukileikattuna.

Peruskaava2Pidempi3

Piirsin aukileikatun kaavan kaavapaperille ja tein etuosan puolikkaista yhtenäiset, samoin takaosan. Lopuksi jäljensin kaavan paksulle muoville ja leikkasin osat.

Viimein olin tyytyväinen kaavaan. Seuraavana vuorossa oli mekkokaavan kuosittelu, siitä myöhemmin lisää.

Peruskaava mittojen mukaan

Peruskaava mittojen mukaan

Kevät saa miettimään kesäjuhlia ja kesämekkojen valmistusta etukäteen tuleviin juhliin. Olen jo joskus aiemmin tehnyt omien mittojen mukaista yläosan kaavaa halterneck-mekkoa varten, mutta muistaakseni siitä tuli vähän liiankin istuva ja nyt kaava on jo hukassa.

Päätin tehdä uudelleen yläosan peruskaavan niin, että sitä voi käyttää pohjana erilaisten mekkojen ja puseroiden tekoon. Tässäkin taas pääsin hyödyntämään ihanaa ilmastointiteippimallinukkeani, joka on jo useamman vuoden palvellut hyvin. Laiton muovipussin nuken päälle ja teippailin sitä nuken muotoon:

KaavaMallinukke1

Teippikaavan päälle piirsin sivu-, keski- ja olkasaumat sekä rinnan keskikohdan. Rinnan keskikohdasta piirsin muotolaskosviivat alas ja sivusaumaan. Yrin aluksi hahmotella sivuetukappaletta (princess seams), mutta päädyin kuitenkin tekemään ensin perus muotolaskoksilla olevan kaava, jota voi sitten kaavana muokata sivuetukappaleella muotoilluksi kaavaksi. Aiemmista yläosaompeluista muistelin, että muotolaskoksen sijoittelu on aika pienestä kiinni, että asusta tulee istuva. Perehdyin vähän asiaan enne kuin uskalsin leikata kaavaa lukemalla Kindlestä ostamani Heather Clausin kirjan muotolaskoksista ja kaavanteosta (Sewing & Fitting with Darts).

Leikkasin teippikaavan irti mallinuken päältä niin, että leikkasin muotolaskokset melkein rinnan keskikohtaan asti. Kaavassa muotolaskokset kannattaa jättää n. 1,5-2 cm rinnan keskikohdasta kauemmas, mutta koska teippikaava on tehty hyvin tiukkaan istuvaksi päätin ensin leikata kaavan näin jotta siihen tulee väljyyttä ja muokata paprelle piirrettyyn kaavaan muotolaskokset hieman lyhyemmiksi. Piirsin siis teippikaavan pohjalta kaavapaperille kaavan uudelleen oikean ja vasemman puolen keskiarvona. Takakappaleeseen tein muotolaskoksen hihansuun reunaan, koska se tuntui istuvan siihen parhaiten teippikaavaa leikatessa. Useimmissa peruskaavoissa kuitenkin takakappaleessa on alareunassa ja kaulaaukossa muotolaskokset, mutta peruskaavan ideahan on, että laskoksia voi muuttaa mihin kohtaan haluaa.

KaavaTeipistä2 KaavaPaperille

Paperisen kaavan jälkeen tietenkin pitää tehdä vielä sovitus kankaisella versiolla. Siinä huomasin, että kädentiet olivat hieman liian tiukat ja avasin hieman sekä etu- että takakaavan kädentietä. Olin myös jättänyt paperikaavaan aluksi liian kauas rinnan keskikohdasta muotolaskokset ja siirsin niitä kokeilun jälkeen sijaitsemaan 1,5 cm(alalaskos) ja 2 cm (sivulaskos) rinnas keskikohdasta. Kokeilin vielä tietenkin itseni päälle kaavaa ja istuvuus oli juuri sopiva.

KaavaKankaastaKaavaKankaastaTaka

 

Lopuksi päätin vielä tallettaa kaavan sähköisenä, jotta en pääse hukkaamaan sitä ja pystyn aina tulostamaan peruskaavan eri töitä varten helposti uudestaa. Skannasin kaavat osissa A4 papereilla ja tallensin ne pdf:nä. Huomasin, että tallennus kannataa tehdä pdf:nä, jotta mittasuhteet säilyy oikeina. Ensin tallensin scannatun kaavan jpg:nä, mutta en saanut sitä millään tulostettua oikeassa koossa. Täytyy myös huomioida, että tulostimet tulostaa aina valkoisella marginaalilla kaiken, joten kaavan osan täytyy olla tarpeeksi irti reunoista, jotta se tulostuu kokonaan. Burda Stylen tulostettavista pdf-kaavoista oppineena muistin laittaa kullekin sivulle 10cm mittasuhdeviiva, jotta tulostusjäljen oikean koon voi testata.

Koottuna

 

Seuraavaksi siirryn alaosan kaavantekoon ja sen jälkeen pääsen testailemaan peruskaavojen muokkausta mekkokaavaksi. Ideana olisi tehdä poikittaislaskoksia sisältävä kynähelmainen mekko tuubikauluksella.