Vaunuverho ja hoitolaukku

Vaunuverho ja hoitolaukku

Edellisestä kirjoituksesta onkin vierähtänyt aikaa, koska vauvan syntymä yllättäen on vienyt vapaa-ajat 🙂

Äitiysloman alkupuolella ennen vauvan syntymää, oli mukava kuluttaa aikaa ompelemalla vauvajuttuja. Ostin Eurokankaasta ihanaa kettukangasta lastenhuoneen verhoihin ja sitä jäikin sen verran yli, että sain tehtyä siitä vielä vaunuverhon ja hoitolaukun.

Laukun tekemistä olin harkinnut pitkään, mutta muistin tuskaisesti aiemmat laukkuompeluvillitykseni ja miten niissä menee aina hermo. Laukkuja on vaikea saada sopivan tukeviksi ilman, että kerroksia on niin paljon, että ompelukone jumittuu. Nyt halusin kuitenkin taas kokeilla uutta ompelukonettani, joka selviytyy paksuistakin kangaskerroksista melko vaivatta.

Verhokankaan lisäksi käytin vahvikkeeksi kirpparilta löytämääni muovitettua froteeta ja paksua sisustussamettikangasta. Lisäksi sisätaskuihin tuli ohutta puuvillakangasta ja vuorikangasta ja koko laukun sisälle vielä puuvillakangas vuori ja sisätaskut. Aikaa tuntui meneväh hirveästi kerroksien ompelujärjestyksen miettimisieen ja pienien virheiden korjaamisen sivuvetoketjua ommellessa. Hermohan siinä meni ja meinasi usko loppua kesken, pitkää laukku lojui vuoren kiinnittämistä vailla ja hihnaa vailla. Kuitenkin sen sain valmiiksi juuri ennen vauvan syntymää ja olen ollut niin tyytyväinen 🙂

 

 laukunosia

Hoitolaukku OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Save

Save

Save

Save

Hihan kaavan piirtäminen peruskaavaan

Hihan kaavan piirtäminen peruskaavaan

Aiemmassa kirjoituksessani kerroin peruskaavan tekemisestä omien mittojen mukaan, nyt jatkan aihetta peruskaavan hihan osalta. Aion kirjoittaa myöhemmin lisää peruskaavasta myöhemmin kun vertailen miten eri tavoilla sen voi tehdä.

Peruskaavan yläosan sain tehtyä itse lopulta suhteellisen nopeasti, mutta kesti pitkään ennen kuin jaksoin alkaa perehtyä hihan tekemiseen. Hihaa ei tunnu olevan yhtä helppo tehdä vain muotoilemalla mallinuken päälle, joten etsiskelin kirjastosta kaavoituksen oppikirjoja ja netistä vinkkejä ja niiden avulla kokeilemalla pääsin lopulta hieman kärrylle hihan piirtämisestä. Hihan rakenne tuntuu kuitenkin olevan niin monitahoinen, että olen iloinen kun sain edes jonkinlaisen hihan sopimaan kaavaani.

Hihan tekemiseen löysin kaksi hieman erilaista ohjetta, jotka lopulta pääpiirteittäin antavat lähes samanlaisen kaaren muodon. Toinen on pohjoismaalaisen kaavajärjestelmän mukainen ja toisen opin Craftsy-sivuston Paul Gallon Fashion draping – drasmaking basics videolta. Päivitys: täältä löytyi vielä kolmas tapa pyöriön tekemiseen.

Kaavan piirtämiseen tarvitaan seuraavat mitat. Mittoihin kannattaa jättää hieman väljyyttää, jotta hihasta ei tule liian kireä. Oppikirjojen mukaan kannattaa lisätä: käsivarren ympärysmittaan 6 cm, kyynärpään ympärykseen 2 cm ja ranteen ympärykseen 6 cm.

  • Kädentienkaaren pituus (eli etu- ja takakappaleiden kädenteiden pituudet yhteensä)
  • Käsivarren ympärys kainalon alapuolelta (hauiksen/allien kohdalta) (+ 6 cm)
  • Kyynärpään ympärys (+ 2 cm)
  • Ranteen ympärys (+ 6 cm)
  • Hihan pituus (olkapää – ranne)

Seuraavat laskennalliset mitat auttavat piirtämistä, mutta eivät mielestäni ole välttämättömiä. Amerikkalaisessa ohjeessa ei käytetty kädentien leveyttä lainkaan.

  • Kädentien leveys (etu- ja takakappaleen välinen hiha-aukon leveys siis, kun kaavat laittaa vierekkäin)
  • Pyöriön korkeus (= kädentien kaaren pituus / 3 ) (Pyöriön korkeutta voi melko vapaasti muuttaa mm. sen mukaan kuinka istuvan hihan haluaa, tällöin myös usein hihan leveys muuttuu (käsivarren ympärysmitta). Lisäksi pyöriön korkeus voi erota laskennallisesta paljonkin, jos halutaan tehdä hiha ilman kaaren väljyysvaraa (esim. joustavaa kangasta varten) tai jos käsivarren ympärysmitta on niin pieni, että laskennallinen korkeus on vain liian korkea sopivan kaaren muodostamiseen.)

Hihan piirtäminen aloitetaan:

  • Piirtämällä hihan pituinen pystyviiva.
  • Pystyviivaa vasten suorakulmaan poikittain pyöriön korkeuden päähän käsivarren ympärysmitan pituinen viiva.
  • Hihan pituuden puoliväli merkitään ja tästä 4 cm alemmas tehdään kyynärpään levyinen viiva.
  • Alimmaksi tehdään vielä hihansuuhun ranteen ympärysmitan pituinen viiva.

HihanPiirtäminen

Hihan pyöriöosuuden piirtäminen:

Tärkeintä on, että hihan pyöriön kaaren pituus on vähintään yhtä pitkä kuin kädentienkaaren pituus. Kun tehdään ei-joustavasta kankaasta olevaa vaatetta, niin hihan pyöriön kaaren pituuteen jätetään lisäksi hieman väljyyttä, joka rypytetään hihan istutusvaiheessa. Väljyyttä varten hihan kaavan huipulle piirretään ohjeista riippuen n. 2,5 – 5 cm pituinen vaakaviiva.

Pyöriön kaaren mallilla ei ole niin suurta merkitystä kuin pyöriön korkeudella ja leveydellä, joten kunhan leveydet ja korkeudet on haluttuja niin tärkeintä on, että saa suunnilleen mallin mukaisen pyöriön piirrettyä. (Tosin yleensä hihan etuosa on kaareltaan jyrkempi kuin takaosa).

Kädentienkaaren pituus myös vaikuttaa siihen missä suhteessa hihan leveys (=käsivarren ympärysmitta) ja pyöriön korkeus voivat olla, koska luonnollisesti hihan pyöriössä täytyy olla hieman pyöreyttä.

Kantapäänkautta myös opin, että myös se vaikuttaa onko etu- ja takakappaleen kädentienkaaren leveyksissä paljon eroa. Helpoin hiha on piirtää, jos pituudet ovat suhteellisen samat, mutta jos toinen on paljon pidempi kuin toinen niin olkapäänkohtaa joutuu hieman siirtämään hihan keskikohdasta.

Tässä on esitetty kaksi erilaista tapaa piirtää hihan pyöriö:

HihanPiirtäminen2eritapaa Kuva ei ole aivan mittakaavassa ja kaarien muoto on vähän mutkitteleva, mutta ideana tässä on kaaren etäisyys eri kohdissa pohjalle avuksi piirretystä kärkikolmiosta. Pohjoismaalainen malli tekee hihan etuosasta jyrkempikaarisen, kuten hihojen kaavoissa ”yleensä” on.

Kun kaari on piirretty ohjeen mukaisesti, sen pituus tarkistetaan, jolloin nähdään kuinka paljon lopulta kaaren pituuteen tuli väljyyttä. Huomasin erilaisia pyöriöitä piirtäessäni, että väljyyttä tuli yleensä lähes yhtä paljon kuin mitä hihan huipulle oli lisätty vaakaviivaa puoliksi ( eli jos lisää 2×2,5cm huipulle niin pyöriöön tulee n. 2,5 cm väljyyttä). Mielestäni näiden ohjeiden mukaan väljyyttä tulee aika paljon ja siksi itse laskin pyöriön korkeutta sen verran, että kaaren pituus lyheni hieman. Pienen korkeuden laskun (n. 1-2 cm) voi tehdä myös ilman, että piirtää kaikki kohdat uudestaan, koska kaaren muoto ei ihan merkitsevästi muutu.

Muita huomioita hihan piirtämisessä:

  • Hihan pyöriön korkeus vaikuttaa hihan istuvuuteen ja siis toiminnallisuuteen
    • Mitä korkeampi pyöriö, sitä istuvampi hiha ja sitä vaikeampi siis on esim. nostaa kättä ylös. T-paidoissa on yleensä matalampi pyöriö kuin istuvissa puseroissa tai jakuissa. Katso tästä hyvä kuvaesimerkki. Ja tästä.
    • Samalla pyöriön kaaren pituudella voi tehdä hieman korkeamman tai matalamman pyöriön, eli ”mutkaisemman” tai loivemman kaaren. Pyöriön korkeuden muutos kuitenkin nopeasti vaikuttaa myös kaaren pituuteen, jolloin hihan leveyttä saattaa joutua muuttamaan.
    • Huom! Hihan etuosa on yleensä kaarevampi kuin takaosa, koska hiha tarvitsee enemmän tilaa hartialle kuin etureunaan.
  • Etu- ja takakappaleen kädenteillä on suuri merkitys istuvuuteen verrattuna hihan kaareen (täällä lisää aiheesta). Linkin mukaan pienempi kädentie estää löysempääkin hihaa heiluttamasta yläosan muotoa liikkeessä, kun taas isompi kädentien aukko saattaa roikkua ikävästi hihan mukana.
    • Toisaalta hihattomissa kaavoissa on yleensä hieman lyhyempi kädentienkaari (eli kädentie on pienempi) kainalon alta, jotta vaate ei roiku ikävästi ja esim. liivit ei pilkistä alta.
      • Kun samaan kaavaan lisätään hiha, kannattaa kädentien alareunaa hieman laskea, jotta hihaan jää tarpeeksi liikkumavaraa eikä se rypisty tiukkaan kainaloon. Tällöin siis kädentienkaaren pituus kasvaa.
  • Pyöriön huipulla oleva olkapäänkohdan merkki ei tarvitse olla aivan keskiviivan kohdalla, mutta olkapäänkohta pitää kuitenkin olla kaaren huipulla eikä alaspäin kallistuvassa kohdassa. (esim. joka tyypin kaavakirjan peruskaavan hihassa olkapäänkohta on n. 0,5 cm sivussa keskikohdasta). Eli hihan keskiviivalta mitattuna takahihan ja etuhihan leveys ei tarvitse olla sama. (tämänkin opin täältä). Tällä vinkillä olisin säästänyt paljon hermoja kun ihmettelin miten jaan hyvin eripituisten etu- ja takakappaleen kädenteiden pituudet tasan.

Hihan piirtämisen opettelu muutti käsitystäni perusakaavasta ja kaavoista yleensäkin. Alunperin ajattelin, että olisi joku yksi ja tietty optimaalinen hihan malli, joka sopii tietyn malliseen yläosaan. Nyt huomaan, että samaan peruskaavan yläosaan pystyy oikeastaan tekemään hyvin erilaisia hihoja. Optimaalisin riippuu siitä kuinka istuva ja toiminnallinen vaatteesta lopulta halutaan. Peruskaavani on tehty ilman mitään väljyyksiä sitä tarkoitusta varten, että sen pohjalta voi kuositella erilaisten vaatteiden kaavoja itselleni sopivaksi tai muokata valmiskaavoja paremmin itselle sopiviksi. Lopulta hihan joutuu varmaan piirtämään kuhunkin kuositteluun uudelleen melko alusta. Peruskaavan avulla pystyn kuitenkin suhteuttamaan omaan kaavani sopivaa pyöriön korkeutta ja hihan kädentien ympärysmittaa sopivaksi kuhunkin tarkoitukseen.

Tässä muutama kuva harjoitusvaiheista. Ensimmäisen hihan kanssa tajusin vasta ommellessa, että olkasauma ei osu hihan keskikohtaan. Tosin samalla päädyin tarkastelemaan peruskaavaani uudelleen ja siirtämään peruskaavani olkasaumaan hieman enemmän eteenpäin. (tämä on oikeastaan tehty peruskaavasta kuositeltuun t-paidan kaavaan, mutta pohjana sama kaava siis). Tämä hiha näyttää muuten sopivasti istuvalta, mutta kun puseron pukee päällensä niin huomaa, että pyöriön korkeus on liian korkea t-paitaan ja liikkuvuus kärsiin todella paljon. Kiiitos näistä huomioista Facebookin Ompeluelämää -ryhmän jäsenille 🙂

HihanVirheet HihanVirheet2

Muokattuani peruskaavan olkakohtaa ja hihan pyöriötä (mm. niin, että olkakohta ei ole ihan hihan keskikohdassa), sain hihan istumaan hyvin. Tosin samalla huomasin, että olin tehnyt peruskaavan kädentienaukon niin tiukaksi, että se sopii hihattomiin malleihin hyvin, mutta hihalliseen malliin se on vähän turhan tiukka. Eli seuraavaksi aion laskea kädentietä hieman kainalon kohdalta ja lisätä sen myötä hihan leveyttä hieman (tai vaihtoehtoisesti korottaa pyöriön korkeutta). Poistan myös hieman väljyyttä pyöriön kaaren pituudesta, koska olkapäille tuntuu jäävän lievästi liikaa ”ryppyä”. (Harmikseni kuvasta huomaa myös, että olen kasvanut raskauden myötä peruskaavastani rinnanympäryksen kohdalta ja seuraavaksi saan opetella kaavan koon muokkaamisen).

PeruskaavaHiha1

PeruskaavaHiha2

 

Oppikirjoja joita käytin hihan piirtämiseen:

  • Matkalla muotoon. Tarja Tiihonen & Satu Kivimäki. 2008, Mikkelin ammattikorkeakoulu.
  • Naisten pukimien peruskaavat 1. Anneli Melkas, Sirkka Raitio-Nyholm ja Maire-Liisa Räsänen. 1996, Edita, Opetushallitus.
  • Oma tyyli ommellen. Jonna Kivilahti ja Riitta Kivilahti/Siksak Studio Oy. 1994,  Gummeruksen kirjapaino Oy.

Pinterest-tauluni hihaan liittyvistä vinkeistä: https://fi.pinterest.com/prantanen1/hiha-sleeve/

 

Babynest ilman vinonauhaa

Babynest ilman vinonauhaa

Äitiysloman aikana on ollut aikaa ommella paljon ja seurailla samalla facebookin ompeluryhmiä aktiivisesti. Facebook-ryhmissä näkyi viimeaikoina paljon babynestejä ja innostuin myös kokeilemaan sellaisen tekemistä.

Ohjeeksi minulle vinkattiin tätä ruotsinkielistä ohjetta. Googlettamalla löysin myös monia suomalaisia blogeja, joissa oli selitetty sama ohje eri tavoilla. Käytin  Me, Myself & I -blogin ja Diary on A -blogin vinkkejä apuna.

Jälkimmäisen blogin mukaan pesä jää äkkiä pieneksi ja siinä suositeltiin lisäämään kaavaan pituutta muutama kymmen senttiä. Niimpä tein kaavasta n. 15 cm pidemmän. Kaavan mitat olivat muutensamat ruotsinkielisessä ohjeessa ja Me, Myself & I -blogin ohjeissa, eli koko kaavan leveys 60 cm, ja reunaosien leveys 15 cm.

Babynest kaava

Ajatuksenani oli, että haluan babynestini olevan kauniin soikea, toisin kuin joissain näkemissäni kuvissa osassa yläosa oli melko kulmikas. En kuitenkaan tajunnut kaavaa piirtäessäni miettiä millä takaisin soikean muodon vaan piirtsin kaavan yläosan kulmat pyöristetyiksi suunnilleen silmämääräisesti. Tällöin minulle ei tullut mieleen mitata 15 cm kulmista sisäänpäin ja katsoa minkämallinen varsinaisesta pohjaosasta tulisi. Harmikseni huomasin vasta pohjavanua tikatessani, että yläreuna oli niin lievästi pyöristetty, että pohjakappale oli lopulta lähes neliön muotoinen.

Babynest täyte

Käytin materiaaleina mitä satuin kotoa löytämään, koska en innostunut lähtemäänn kangaskauppaan loppuraskauden laiskuudessani. Kankaana käytin kirpparilta aiemmin ostamaani vauvan lakanaa, joka tuo mieleeni oman lapsuuden. Vinokaitaletta tai muuta sopivaa nauhaa ei ollut kankaaseen sopivan värisenä valmiina, joten päätin kokeilla voiko tälläisen tehdä ilman nauhaa kokonaan.

Jätin saumavaroiksi 2 cm ja huolittelin ne siksakilla yhteen sauman ompelun jälkeen. Kulmien kaareviin kohtiin laitoin rypytyslangat ja taitoin saumavaran etukappaleen puolelle ja tikkasin sen kiinni 1,5 cm päästä saumaa. Alaosan kaarevien kohtien keskelle tein napinlävet, joista saumavaraan pujotetun nyörin sai ulos.

Babynest saumavara babynest napinläpi

Tämän jälkeen tikkasin pohjavanun, jonka otin ylimääräisestä vauvanhoitoalustasta ja täytin reunan vanhoilla tyynyjen vanujäänteillä. Vanun tunkeminen reunaan ei ollut kovin näppärää puuhaa ja nyt ymmärrän miksi ohjeissa suosoitellaan käytettäväksi rullattua levyvanua. Lopuksi ompelin käsin alareunan kiinni kääntellä.

Babynest valmis auki

 

Babynest valmis kiinni

Vinonauhan puute ei tunnu haittaavan rakennetta varsinaisesti, kiristys toimii vaikka nauhakuja on hieman enemmän sisäkappaleen puolella. Lähinnä nauha olisi voinut tuoda kivaa ryhtiä ja väriä lisää ulkonäköön. Eniten minua jäi harmittamaan tuo yläosan kulmikas muoto, mutta kaiketi vauva tässäkin mieluummin saa nukuttua kun isossa pinnasängyssä.

Jos tekisin uudestaan tälläisen niin olisin pyöristänyt yläosaa enemmän:Babynest kaavamuutos

Capsule wardrobe kesä 2016

Capsule wardrobe kesä 2016

Nyt päätin postata aiheesta, joka ei yleensä itselle ole kauhean läheinen, eli muodista. Kuuluun niihin, jotka vuodesta toiseen pukeutuu mukaviin casual basic vaatteisiin ja omiin lemppariväreihin ja samoihin tyyleihin vuodesta toiseen. Välillä lopputulos on sekalainen setti vaatteita, jotka ei välttämättä sovi yhteen tai pahimmillaan ajautuvat olemaan kaikki saman värisiä yleensä ruskeita tai vihreitä.

Olen jo jonkin aikaa innostunut capsule wardrobe -ideasta, eli vaatteita olisi rajattu pieni määrä ja kaikki sopisivat keskenään yhteen. ja tietenkin olisi kiva, jos niissä olisi vähän tyyliä enemmän kuin nykyisissä tai jotain erilaista ideaa.

Netistä löytyy monenlaisia esimerkkejä miten kannattaa koota capsule wardrobe. Vaatteiden määrä vaihtelee niissä n. 8 osasta pariinkymmeneen. Vinkkejä etsiessä tuli lähinnä sellainen olo, että nimitystä käytettiin vaikka millaisista vaatekaapin sisällöistä. Itse haluaisin kuitenkin, että kaapissa ei ole mielettömän paljon vaatteita ja että kaikki sopii yhteen. Ja ennen kaikkea olisivat kestäviä ja hyvistä materiaaleista tehtyjä.

Nyt kun olen viimeisilläni raskaana on ihana suunnitella mitä kaikkea istuvaa pystyisi pukemaan taas raskausmahan hävittyä. Samalla tämä aika on ollut hyvä vaatekaapintyhjäykseen, kun yhdeksän kuukauden aikana kaappiin on jäänyt vain vauvamahan mahduttavat vaatteet. Kaikki muut nostin toiseen kaappiin odottamaan raskauden jälkeistä arviointia.

Olen myös viime aikoina innostunut ompelemaan enemmän ja suunnitelmissa olisi tehdä uusi vaatekokonaisuus pääosin  itse yhdistämällä kirppariläytöjä ja vanhoja lemppareita jotka vielä saavat palata vaatekaappiini.

Kerrankin päätin perehtyä hieman siihen mikä sattuisi olemaan myös muodikasta nyt. Joskin pääosin vaatekaappini tulee pohjautumaan kestäviin ajattomiin perusvaatteisiin. Tein aiemmin myös itselleni värianalyysiä netistä löytämieni ohjeiden mukaan ja ajatuksena oli että saisin löytäisin pirteyttä ja kevyempiä värejä kokoelmaani.

Nettivaateliikkeiden selailun jälkeen olin hieman pettynyt nyt vallitsevaan värimaailmaan. Paljon on tarjolla mustaa, valkoista ja harmaata. Toisaalta positiivista siinä on se, että ne värit tulee kestämään kaudesta toiseen toisin kun ajoittain muodissa olleet erikoiset värit. Yllättävää oli myös se miten paljon joka mallistoissa oli todella perusvaatteita ja löysiä malleja. Tosin myös lisäksi nousi esiin joka sivulta kauden must have juttuja. Jotenkin jopa todella selkeitä sellaisia tuntuu olevan tänä vuonna mm. mokkanahka, a-linjaiset hameet, hippityyli, farkku, offshoulder puserot, matalat poolot, leveät lahkeet…

Eri sivustoilta mieleisimpiäni vaatteita poimien sain koottua mukavan listan ideoista, joita voin toteuttaa capsule wardrobiini täksi kesäksi. Kokosin ideoista kuvakollaaseja, joiden kuvat on siis törkeästi suoraan mm. Elloksen, H&M:n, Veromodan, Onlyn ja Zalandon sivuilta:

Alinja_hame A-linjainen hame farkusta tai mokkanahasta, edessä napitus. Tässä on hyvä mahdollisuus hyödyntää vanhoja farkkuja joita on kertynyt kaappiin tai hankkia kirpparilta vanha mokkanahkatakki tms.

leveät farkut leveät mustat housut

Housuissa on ihanasti taa tullu enemmän muotiin leveät mallit. Niistä taidan hankkia osan valmiina kirpparilta. Mustat levät housut voisin tehdä itse ja samalla opetella housujen kaavoittamista. Pillifarkut ja muut pillihousut tuntuu lisäksi olevan edelleen muodissa. Nähkajäljitelmiä voisi koittaa. Lisäksi kaapissa on odottamassa tummanharmaata stretch farkkukangasta.

pillihousut

 

Puseroista ehdoton suosikkini on mustavalkoraidallinen istuva peruspitkähihainen. Pääntie voisi olla hieman tuollainen venepääntie ja raglanhihat. Lisäksi offshoulderpuserot näyttää ihanilta ja päädyn ehdottomasti tekemään yhden tälläisen harmaana. Lisäksi puseroissa väljä suora malli tuntuu olevan yleinen. Neuleista itseltäni löytyykin jo valmiina sopivasti khakin vihreä nauhaneulospusero ja t-paidoista harmaa löysä peruspusero. Matalaa poolokaulusta täytyy vielä harkita.

RaitapuserooffShoulder LöysäNeule harmaaBeessi

LynytPooloSiniharmaa

 

Yksi ihanista teemoista on 70-luku ja sen myötä päädyn kokeilemaan valkoista pitsipuseroa, jonka voisi tuunata jostain vanhasta pitsiverhosta tai liinasta. Lisäksi jonkinlainen pussihihainen nyörillinen löysä ”hippipusero” tulee kokeiluun. Siinä voisi tuo punainen väri olla erikoisjuttu muuten niin harmaaseen kokonaisuuteen. Kaiken päälle vielä joku paksu hippineuletakki ”inkkarityylisellä” kuvioinnilla olisi hauska erikoisuus perusvaatteiden päälle. Siihen voisi löytyä materiaalia myös kirpputorilta.

pitsipusero 

hippineulehippipusero

Ja tietenkin yksi puoliarkinen mekko/tunika täytyy olla piristeenä. Suunnittelin tekeväni imetykseen sopivan kietaisumekon, joten näistä voisi ottaa jotain ideaa siihen.

mekkoTunika

Kerrankin olen innostunut vaatteiden hankinnasta ja jaksan alkaa ompelemaankin paremmalla motivaatiolla, kun lopputulos olisi kerrankin edes jotenkin suunniteltu yhteensopivaksi 🙂

Vauvahaalari omasta neuletakista

Vauvahaalari omasta neuletakista

Raskausaikana oma vaatekaappi on väliaikaisesti tyhjentynyt ”tavallisista” vaatteista odottamaan raskauden jälkeistä tuomiota. Kaapin tyhjennysvaiheessa löytyi jo sellaisia vaatteita, jotka eivät sopineet kunnolla ennen raskauttakaan. Nyt lomalla vauvanvaatteita ideoidessani muistui mieleeni yksi näistä vaatteista, vihreä vetoketjullinen neuletakki, joka oli juuri hieman liian lyhyt ja piukka minulle. Päätin tehdä siitä vauvalle kotiintulohaalarin sairaalalaukkuun odottamaan.

Vanha neuletakki näytti tältä. Materiaali on 70 % akryyliä ja 30 % villaa. En nykyään suosi enää akryylivaatteita niiden nopean kulumisen takia ja haluaisin vältää käyttämästä liikaa ”muovisia” vaatteita. Tässä pelastuksena oli kuitenkin tuo osa villaa, mikä tekee materiaalista jämäkämmän ja lämpimämmänkin tuntuisen. Jonkin verran neuletakissa oli nukkaa, mutta ei liian häiritsevästi vielä.

vanha neuletakki .

Meinasin aluksi käyttää kaavana äidiltäni kopioitua 80-luvun potkupuvun kaavaa, mutta mittailtuani sitä arvelin sen olevan liian istuvaa mallia pällyshaalarille. Etsin netistä ilmaisia haalarikaavoja ja löysin Nordin Patternin (Suuri käsityölehti) Baby’s overall -kaavan. Mutta koska aina täytyy jotain pientä säätöä tehdä niin muutin kaavan raglanhihaiseksi, jotta sain osat mahtumaan paremmin alunperinkin raglanmallisen neuletakin päälle.

Niimpä pienen nettailun jälkeen käytin apuna Pinterestistä löytämääni kuvaa raglanhihan piirtämiseen. Kokeilin toisenlaistakin tapaa, mutta sen avulla hihan kaavan yläosaan tulee halkio enkä saanut mitenkään pähkäiltyä mitä muutoksia hiha vaatisi, että sen saisi kiinni.

Tälläisellä muutoksella:

hiha

Kaava muuttui normaalihihaisesta raglanhihaiseksi:

alkuperäinen kaavamuokattu kaava

Ja kaavat mahtuivat juuri sopivasti neuletakin päälle niin, että sain hyödynnettyä neuletakin resoriosat lahkeisiin ja kädensuihin. Hihasta tuli pikkaisen kaavaa kapeampi, koska käytin alkuperäistä hihaa sellaisenaan (hämmentävää, että aikuisen neuletakin hihansuu on kapeampi kuin vauvahaalarin :O)

takakappale etukappale

Viimeistelynä vielä virkkasin kauluksen käänteen reunaan villalangalla siistin reunan ja kirjoin rintaan oravakuvion, jonka malli löytyi netistä.

Valmis vauvahaalari

Joululahjat 2015: taaperon housut ja paita

Joululahjat 2015: taaperon housut ja paita

Joulu on ihana tekosyy päästä ompelemaan sellaisia juttuja, joita ei muuten tulisi tehtyä. Viime jouluksi ompelin kaverin pojalle housut ja puseron, koska taaperoikäisillä vaatteita kuluu enkä ollut pitkään aikaan itse ommellut lastenvaatteita. Kaavana käytin Burdan kaavoja (en nyt muista mistä lehdestä). Pienten trikoiden ompelu oli kivaa vaihtelua muihin käsityöprojekteihin. Burdan kaavat vain ovat ilmeisesti aika isoja kokoon nähden ja taitaa vielä asu odotella pikkuisen kasvamista vähän pidemmäksi.

paita

housut

Joululahjat 2015: kierrätyskoruja

Joululahjat 2015: kierrätyskoruja

Viime jouluna päädyin viime tingassa tekemään muutamia pieniä joululahjoja. Vanhoista kravateista tekemieni pussukoiden ja iPad-telineiden lisäksi tein muutamia kierrätyskoruja.

Ajan myötä olen kerryttänyt korumateriaaleiksi monta laatikollista mitä erilaisempia nyörejä, vetoketjuja, helmiä, nappeja ja erikoisia metalli- ja muovipalasia. Nyt Pinterestistä ideoita hakiessani törmäsin kierrätyskoruihin, jotka oli tehty vetoketjuista (Zipper Bracelet ja Zipper Bracelet).

Ranteen ympärille sopivan mittaisesta vetoketjusta leikataan kangasreunat pois ja loppupäähän kiinnitetään lenkki, johon laitetaan korulukko. Vetoketjujen pitää olla sellaisia, että vetimen päässä on lenkki, johon korulukon voi kiinnittää. Toiseen lisäsin vielä muutamia helmiä roikkumaan.

kierrätyskorut

Lisäksi löysin materiaaleista metallisia kiekuroita, jotka on varmaan olleet jossain vyössä tms. kiinni koristeena. Osat olivat vielä sopivasti peilikuvia niin, että kun niitä käänteli, niin niistä sai suunnilleen A:n ja E:n näköisiä. Juuri lahjojen saajien etukirjaimien mukaisesti. Miehelle tulevaan koruun laitoin pelkistetyn pitkän nyörin ja naiselle tulevaan pujottelin nyöriä yhteen vanhan metallisen ketjuhelmipätkän kanssa.

kierrätyskoruja 2

 

Korut paketoin pieneen purkkiin, jonka oli joskus aikaisemmin tuunannut vanhasta kasvovoidepurkista.

kururasia korupurkki 2

KorupurkkiTeko 

Joululahjat 2015: kravateista uutta

Joululahjat 2015: kravateista uutta

Nyt kun joulusta on jo vähän aikaa niin uskallan kirjoittaa viime joulun lahjatekeleistäkin. En alun perin meinannut juuri mitään tehdä tai hankkia, mutta loman alkupäivinä iski vimma tehdä edes jotain pientä.

Tein naispuolisille lähisukulaisille pienet meikkipussit ja miehille tabletti/kännykkätelineet. Materiaaleiksi löytyi iso pino vanhoja kravatteja, joista olin joskus meinannut jonkun hameen tehdä, mutten ikinä saanut aikaiseksi.

kravatteja

Toiseen meikkipussiin yhdistelin paria lilansävyistä kravattia ja toiseen päädyin käyttämään vain yhtä, jossa oli kissakuvioita. Leikkasin kravatit sopiviksi paloiksi ja yhdistin päällipuolelta harakanvarvasmaisella koristetikillä, jolloin ei muodostunut paksua saumaa. Samalla sain hyödynnettyö kravattien omaa rakennetta, joka itsessään oli tarpeeksi jäykkä pitämään pussit muodossaan. Vetoketjun ompelussa oli vähän hankaluuksia toisen kohdalla, koska yritän aina lopuksi änkeä vetoketjun töihin kiinni, kun en muista, että kannattaisi ihan alussa jo ottaa se jotenkin huomioon. Niimpä toiseen pussiin muodostui päälleommeltuna vielä viisto reunus, jos suojasi vetoketjun sisäänsä. Lopuksi viimeistelin pussit vielä muutamilla helmillä.

toilettipussi 1toilettipussi 2

Tabletti/kännykkätelineisiin nappasin idean taasen Pinterestistä: mm. Pod pillow ja pyramid cushion. Kaavat tein itse niin, että mittasin sopivan korkeuden ja leveyden omalla iPadillani.

Näitä varten avasin kravatit ja silitin kankaat auki, jotta niistä riitti tarpeeksi kangasta kolmioihin. Täytteeksi laitoin ensimmäiseen puuroriisiä, herneitä ja linssejä. Toiseen laitoin pelkkää puuroriisiä, mikä näytti olevan paremmin tukevaa.

iPad-teline iPad-teline 2

 

Ompeluhuoneen verhot

Ompeluhuoneen verhot

Muutto toi mukanaan kauan haaveillun oman ompeluhuoneen, täydellistä! Huonekalujen kanssa kävi tuuri, kun miehen työpaikalla satuttiin juuri samoihin aikoihin poistamaan ilmaiseksi toimiston vanhoja huonekaluja. Sieltä löytyi sopiva iso työpöytä kaavojen tekoa ja kankaiden leikkaamista varten, kaapistot tavaroille ja työtuoli.

Ensimmäiseksi ompelukseksi huoneeseen piti saada verhot ja onneksi löysin Eurokankaasta myyjän avustuksella niihin juuri sopivaa kangastakin 🙂

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Imetystyyny retrokuosista

Imetystyyny retrokuosista

Rakauden aikan on kertynyt pitkä lista monenlaisista ompeluprojekteista, jotka pitäisi saada valmiiksi ennen vauvan syntymää. Yksi ehdoton, josta halusin aloittaa oli imetystyyny. Etsiskelin netistä kuvia erilaisista imetystyynyistä ja päädyin suunnittelemaan sellaisen, joka yltää kummallekin kyljelle ja on tarpeeksi korkea. Korkeuden päätin taata tekemällä erillisen sivukaitaleen, jolloin myös päälliosien kaarevat muodot säilyvät parhaiten. Tein sivukaitaleesta etupuolelta hieman korkeamman, kuin vatsaavasten tulevasta reunasta, jotta tyyny tukee vauvaa hieman syliin päin.

Mallia ja esimerkkimittoja otin mm. näistä Pinterestiin li kitetyistä tyynyistä: Ozark Mountain Nursing Pillow Buckaroo, Child Travel Pillow Sewing Pattern | Christen Noelle, bobby pillow, nursing pillow.

Kaavan piirsin niin, että mittasin mallinukkeni vuotärönympäryksen (koska oletan palaavani saman kokoiseksi raskauden jälkeen 😛 ) ja piirsin mitan mukaan soikion. Tyynyn etureunan leveydeksi tein 27 cm ja sivureunan n. 24 cm. Päiden kaventuen alle 20 cm:iin. Reunakaitaleen korkeudeksi tuli leveimmillän 10 cm ja kapeimmilaan 7 cm.

ImetystyynyKaava

Tein ensin paksusta puuvillakankaasta tyynyn ja ompelin sen käsin kiinni. Täytteenä käytin vanhan ison sisustustyynyn vanuja. Sen päälle tein erillisen tyynyliinan, jossa on piilovetoketju vatsapuolella. Tyynynpäällisen kankaana käytin ihanaa sinikukkaista retropuuvillakangasta.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mekkokaavan kuosittelu omasta peruskaavasta

Mekkokaavan kuosittelu omasta peruskaavasta

Välillä tuntuu, että käsityöharrastus on sairaus. Voisin ostaa valmiin mekon kaupasta, ja vieläpä vaikka kirpparilta halvalla, mutta ei, haluan ommella sen itse. Ja jotta se ei olisi liian helppoa niin aloitan tekemällä itselleni istuvan yläosan peruskaavan (peruskaava mittojen mukaan ja peruskaava mittojen mukaan 2).

Tarkoitus oli ommella omiin häihini puoliarkinen häämekko/kesämekko ja etsiskelin mielenkiintoisia malleja netistä mm. Pinterestistä. Innostuin erilaisia sivurypytyksiä, laskoskauluksia ja tulpaanihelman sisältävistä malleista kuten tämä Red Santana Crepe Dress, Emilio Pucci mekko, Purple pencil dress, Emerald Green Cowl Neck Shift Dress kaikille yhteisenä tekijänä oli hakusana ”rughed side”.

Koska en aiemmin ollut kuositellut peruskaavoista omia kaavoja (paitsi Joka tyypin kaavakirjan mukaan) lueskelin monenlaisia ohjeita netistä ja muutamaa kirjaa (mm. Sewing & Fitting with Darts: Using Darts to Fit and Design Your Sewing Patterns) aiheeseen liittyen. Uusia asia, jonka opin samalla, oli etuosan muotolaskosten paikan vaihtaminen (jota kuvaa loistavasti tämä kaavio ja tämä).

Pinterestistä löytyi myös hyvin kuvaavia malleja mekoista ja niiden kaavamuutoksista ja hyödynsin mm. näitä: https://fi.pinterest.com/pin/404620347747937473/  ja https://fi.pinterest.com/pin/404620347747937503/.

Mekkokaavstani tuli sen myötä ensin tämän näköinen kun olin tehnyt laskoskauluksen:

TuubipuseroKaava

Sen jälkeen aloin hahmottelemaan sivurypytyksiä:

TuubipuseroKaava2

Joiden avaamisen jälkeen lopullinen kaavan etuosa näytti tältä:

TuubipuseroKaava3

Takakappaleeseen ei tullut kaulukseen muutoksia eikä rypytystä eli se oli hyvin yksinkertainen tehdä.

Kankaaksi ostin mekkoon ohutta punaista trikoota, koska ajattelin sen olevan mukavasti kaavaan muotoutuva ja helppo vetää päälle ilman vetoketjun tekemistäkin. Kangasvalinta osoittautui kuitenkin hieman vääräksi juhlamekkoon, koska ensinnäkin se jousti liikaakin ja sivulaskokset roikkuivat vähän liikaa. Olin myös jättänt vähän liikaa ylimääräistä varaa sivusaumoihin ja mekko ei istunut niin hyvin kun olin toivonut. Kuositteluohjeissa neuvottiin jättäämään n. 2 cm lisät peruskaavan mittohin, kun tehdään juhlamekkoja. Lisäksi hihaton malli ei tuntunut kovin imatelevalta mallilta itselleni.

Koska menetin hermoni tässä vaiheessa, ompelu jäi kesken ja aloin suunnitella toisenlaisia juhlamekkoja. Vasta ennen joulua uskalsin taas palata mekon pariin ja päätin korjata sen lyhentämällä sen pitkäksi puseroksi, jota voi käyttää farkkujen kanssa. Tilanne oli myös muuttunut niin, että puolessa vuodessa olin ehtinyt saada mukavan kokoisen raskausmaha, johon vatsalaskoksen sopivat oikein hyvin 🙂 Tosin mahan takia pusero rypyttyy myös samalla rumasti rintojen alapuolelta 🙁

Kädenteiden ja helman huolittelu ei mennyt ihan kohdilleen myöskään, koska kangas oli niin joustavaa, että sain sen väkisinkin venymään. Huolittelin lopulta kerran käännetyt reunat hunajakenno-ompeleella, mikä näyttää hieman ikävältä läheltä katsottuna. Talvella käytettäessä puuttena puserossa on nyt hihat, joten selvästi päädyn seuraavaksi opettelemaan miten saan tehtyä hihojen peruskaavan yläosan kaavaan. Ehkä sen jälkeen joskus uskallan kokeilla tätä taas uudestaan vaikka vähän erilaisella kankaalla.

Tuubipusero Tuubipusero2

Niin ja lopulta kävin muuten niin, että kun olin tämän jälkeen kokeillut tehdä kahta muuta erilaista juhlamekkoa (tuunausta vanhasta kesämekosta ja liian outoa viritelmää kansallispukukankaasta) päädyin ostamaan Haloselta halvan valkoisen skater dress -mallisen kesä/häämekon 😛 Ja vielä niin yksinkertaisen mallisen, että olisin hyvin osannut ommella samanlaisen!

häämekkoOstettu3

 

 

 

 

 

 

Peruskaava mittojen mukaan 2

Peruskaava mittojen mukaan 2

Viime vuonna otin oppimisprojektiksi tehdä itselleni mittojen mukaiset peruskaava, joita voin käyttää pohjana erilaisten vaatteiden ompeluun. En ole opiskellut koskaan mitään vaatetusalaa tms. ja olen kaikki käsityöharrastukseni ovat aina edenneet itseopiskelulla aiheesta kuin aiheesta. Olen ommellut monenlaisia mekkoja, puseroita ja housuja valmiskaavoilla ja joskus jo siihen turhautunutkin koska vaatteiden saaminen istuviksi ja itselle mieluisiksi on ollut vaihtelevaa. Joissain käsityölehdissä olen nähnyt nuorena ohjeita millätavoilla voi muuttaa huonosti istuvaa kaavaa, mutta sellaiset muutokset ovat olleet yleensä pieniä ja tuntuneet virheiden korjaamiselta väärässä vaiheessa. Innostuneena hankin joskus Joka tyypin kaavakirjan (Saramäki, Palmu ja Piippo 2006, WSOY) ja ajattelin, että tässä on ratkaisu.

Kirjassa on esitetty peruskaavoja t-paidalle, yläosalle, hameelle, housuille jne. Kirjan ideana on opettaa kuositettelua, eli näyttää vaihe vaiheelta miten peruskaavasta saadaan eri mallisia kaavoja. Idea kirjassa on kyllä ihan hyvä ja ohjeet mielenkiintoisia, mutta törmäsin kirjan peruskaavojen ongelmaan. Kirjan kaavat eivät istu itselleni oikein sopivasti mm. pituutta ei ole tarpeeksi yläosassa. Kirjasta kuitenkin puuttuu osio, joka neuvoisi miten peruskaavaa kannattaa ensin muokata, jotta siitä saa istuvan, ennen kuin lähtee kuosittelemaan sitä eteenpäin.

Viime vuonna keväällä ompeluinnostus taas sai vauhtia kun päätin ommella kesämekkoja ja itselleni puolijuhlavan häämekon. Ja tietenkin päätin lähteä alusta alkaen eli peruskaavan teosta. Tällä kerttaa etsin netistä paljon tietoa mm. pinterestistä ja ostin tabletille muutaman kaavanteosta kertovan kirjan. Yllätyin miten vähän on kirjallisuutta saatavana kaavojen tekemisestä. Tai sitten en osannut vielä termistöä ja haku oli aluksi hidasta. Opin samalla, että peruskaavaa kutsutaan englanniksi termillä ”sloper”. Jäin samalla ihan koukkuun Pinterestiin ja kokosin sinne kaavan tekoon liittyvän kansion.

Peruskaavan tekoon löytyy netistä monenlaisia tyylejä (mm. täällä), joissa hyödynnetään omia mittoja. Ideana suurimmassa osassa on, että on jonkinlainen ruudukko, jonka päälle aletaan laskemaan omista mitoista erilaisia pituuksia ja kaaria ja päädytään istuvaan kaavaan. Yritin yhden tekniikan mukaista kaavaa, mutta tuntui, että mittoja oli liikaa ja piirtämäni kaava heitti joka suuntaan.

Seuraavana päätin hyödyntää mallinukkeani, jonka tein aikoinaan mittojen mukaan. Ensimmäinen versio kaavasta oli vyötärölle asti ulottuva peruskaava (täällä siitä lisää). Pian tajusin kuitenkin ongelmalliseksi lantiosan tekemisen siihen jatkoksi. Kaavaa oli vaikea saada jatkettua sen jälkeen kun olin jo ”latistanut” alkuperäisen yläosan kaavan. Lisäksi mallinuken vyötärö oli pienentynyt kummasti verrattuna omaani 😛 Siispä ensin piti mittailla mallinuken vyötärö kohdilleen monella säätämisellä ja teippiasetelmilla jne Ja sitten päädyin tekemään koko yläosan kaavan vielä kokonaisuutena lantiolle asti yhtenäisenä uudelleen.

Peruskaava2Pidempi Peruskaava2Pidempi2 Kaava mallinuken päällä ja aukileikattuna.

Peruskaava2Pidempi3

Piirsin aukileikatun kaavan kaavapaperille ja tein etuosan puolikkaista yhtenäiset, samoin takaosan. Lopuksi jäljensin kaavan paksulle muoville ja leikkasin osat.

Viimein olin tyytyväinen kaavaan. Seuraavana vuorossa oli mekkokaavan kuosittelu, siitä myöhemmin lisää.

Peruskaava mittojen mukaan

Peruskaava mittojen mukaan

Kevät saa miettimään kesäjuhlia ja kesämekkojen valmistusta etukäteen tuleviin juhliin. Olen jo joskus aiemmin tehnyt omien mittojen mukaista yläosan kaavaa halterneck-mekkoa varten, mutta muistaakseni siitä tuli vähän liiankin istuva ja nyt kaava on jo hukassa.

Päätin tehdä uudelleen yläosan peruskaavan niin, että sitä voi käyttää pohjana erilaisten mekkojen ja puseroiden tekoon. Tässäkin taas pääsin hyödyntämään ihanaa ilmastointiteippimallinukkeani, joka on jo useamman vuoden palvellut hyvin. Laiton muovipussin nuken päälle ja teippailin sitä nuken muotoon:

KaavaMallinukke1

Teippikaavan päälle piirsin sivu-, keski- ja olkasaumat sekä rinnan keskikohdan. Rinnan keskikohdasta piirsin muotolaskosviivat alas ja sivusaumaan. Yrin aluksi hahmotella sivuetukappaletta (princess seams), mutta päädyin kuitenkin tekemään ensin perus muotolaskoksilla olevan kaava, jota voi sitten kaavana muokata sivuetukappaleella muotoilluksi kaavaksi. Aiemmista yläosaompeluista muistelin, että muotolaskoksen sijoittelu on aika pienestä kiinni, että asusta tulee istuva. Perehdyin vähän asiaan enne kuin uskalsin leikata kaavaa lukemalla Kindlestä ostamani Heather Clausin kirjan muotolaskoksista ja kaavanteosta (Sewing & Fitting with Darts).

Leikkasin teippikaavan irti mallinuken päältä niin, että leikkasin muotolaskokset melkein rinnan keskikohtaan asti. Kaavassa muotolaskokset kannattaa jättää n. 1,5-2 cm rinnan keskikohdasta kauemmas, mutta koska teippikaava on tehty hyvin tiukkaan istuvaksi päätin ensin leikata kaavan näin jotta siihen tulee väljyyttä ja muokata paprelle piirrettyyn kaavaan muotolaskokset hieman lyhyemmiksi. Piirsin siis teippikaavan pohjalta kaavapaperille kaavan uudelleen oikean ja vasemman puolen keskiarvona. Takakappaleeseen tein muotolaskoksen hihansuun reunaan, koska se tuntui istuvan siihen parhaiten teippikaavaa leikatessa. Useimmissa peruskaavoissa kuitenkin takakappaleessa on alareunassa ja kaulaaukossa muotolaskokset, mutta peruskaavan ideahan on, että laskoksia voi muuttaa mihin kohtaan haluaa.

KaavaTeipistä2 KaavaPaperille

Paperisen kaavan jälkeen tietenkin pitää tehdä vielä sovitus kankaisella versiolla. Siinä huomasin, että kädentiet olivat hieman liian tiukat ja avasin hieman sekä etu- että takakaavan kädentietä. Olin myös jättänyt paperikaavaan aluksi liian kauas rinnan keskikohdasta muotolaskokset ja siirsin niitä kokeilun jälkeen sijaitsemaan 1,5 cm(alalaskos) ja 2 cm (sivulaskos) rinnas keskikohdasta. Kokeilin vielä tietenkin itseni päälle kaavaa ja istuvuus oli juuri sopiva.

KaavaKankaastaKaavaKankaastaTaka

 

Lopuksi päätin vielä tallettaa kaavan sähköisenä, jotta en pääse hukkaamaan sitä ja pystyn aina tulostamaan peruskaavan eri töitä varten helposti uudestaa. Skannasin kaavat osissa A4 papereilla ja tallensin ne pdf:nä. Huomasin, että tallennus kannataa tehdä pdf:nä, jotta mittasuhteet säilyy oikeina. Ensin tallensin scannatun kaavan jpg:nä, mutta en saanut sitä millään tulostettua oikeassa koossa. Täytyy myös huomioida, että tulostimet tulostaa aina valkoisella marginaalilla kaiken, joten kaavan osan täytyy olla tarpeeksi irti reunoista, jotta se tulostuu kokonaan. Burda Stylen tulostettavista pdf-kaavoista oppineena muistin laittaa kullekin sivulle 10cm mittasuhdeviiva, jotta tulostusjäljen oikean koon voi testata.

Koottuna

 

Seuraavaksi siirryn alaosan kaavantekoon ja sen jälkeen pääsen testailemaan peruskaavojen muokkausta mekkokaavaksi. Ideana olisi tehdä poikittaislaskoksia sisältävä kynähelmainen mekko tuubikauluksella.

Serkulle pöllöneuletakki

Serkulle pöllöneuletakki

Taas lähipiiriin syntyi uusi vauva, tälläkertaa serkkutyttö. Halusin hyödyntää neuleessa pöllökuviointia, jollaisiin viimeaikoina olen usein törmännyt Pinterestissä. Pöllökuviot tuntuu olevan nyt muotia kaikessa mahdollisessa ja olen vähän kyllästynyt niihin, mutta kun törmäsin Pinterestissä pöllöneulekuvioon niin ihanstuin silti heti.

Ensimmäisenä silmiini osui nämä yksinkertaisemmat pienet pöllökuviot: https://www.flickr.com/photos/40157273@N04/6628044163/in/photostream/ ja http://stil-alluere.de/winterstrick-mit-eulenmotiv-teil-1-von-2/. Kuitenkin tämä isompi pipossa oleva pöllökuvio ihastutti vielä enemmän http://www.ravelry.com/patterns/library/chouette ja päätin soveltaa näistä välimuodon itse.

Nyt lähiaikoina muutaman vauvaneuleen neuloneena huomasin, että useimmat ohjeet perustuvat melko suoriin kaavoihin ja päätin samantien kokeilla tehdä neuleen omasta päästä keskimääräisillä mitoilla (laskinDrops Designin ohjeista keskiarvoja mittoihin).

Lankana käytin kaksinkertaista Novitan Nalle -lankaa ja puikot taisivat olla numeroa 3 tai 3,5.

Muutamia kertoja piti hieman säätää korkeuden ja neuletiheyden kanssa, mutta lopulta sain kuin sainkin kokoon tälläisen takin:

NeuletakkiPöllöVesileimalla (1 of 1)

NeuletakkiPöllöVesileimalla2 (1 of 1)

Kirjoitin mallin ylös ja aikomuksena on tehdä siitä jossain vaiheessa niin selkeä ja useampia kokoja sisältävä, että voisin julkaista sen Ravelryssä 🙂

 

Keskeneräisten töiden taakka

Keskeneräisten töiden taakka

Välillä mietin, että miten tuntuu, että aikaa menee käsitöiden tekemiseen vaikka kuinka, mutta valmiita töitä ei ole kauheasti. Selityksenä on varmaan monelle käsitöiden harrastajalle tuttu juttu, keskeneräiset työt kaapissa ja kokeiluprojektit, suunnittekuversiot…

Yhtenä päivänä kävin taas läpi käsityökaappiani ja kokosin kaikki työt, jotka olivat keskeneräisiä tai vasta suunnitteilla. Lisäksi on joitan nopeita näperryksiä, joita ei muista edes tehneensä.

Kaapin löydokset ovat yleensä tätä luokkaa:

IMG_0287Pino valmiiksi leikattuja osia johonkin laukkuun…

 

IMG_0298 joku pakkoneuloajotakin aloitelma…

 

IMG_0291 Se hitsin kesämekko, joka jäi jostain syystä kesken kolme vuotta sitten tai kauemmin…

 

IMG_0354 kaksi puuvillaneulepuseroa, joista oli tarkoitus tuunata yksi iso neuletakki.

 

Laukkuja 050 Piti virkata pitsiverho keittiöön ja tuli jo tehtyä mallikin sille, mutta homma loppui alkutekijöihinsä kun ostamani kalastajanlanka on niin ohutta, että ikä ja terveyshän siinä menisi.

 

IMG_6741 kierrätysmateriaalilaukku, jota aloin tehdä Mikkelissä kesällä 2012…

 

Hei jotain valmistakin löytyi:

IMG_6199kun on vaan kiva virkata isoäidinneliöitä…

IMG_6760 IMG_6761

kivat tossut vanhan fleecepuseron hihoista 🙂

 

Ja niitä keskeneräisiä laukkuja riittää, huah. En taida enää koskaan tehdä yhtään laukkua!

IMG_6738 IMG_0290

 

Ristipistotyö :O Tästä piti tulla joululahjatyyny vanhemmille jouluna 2012 😛 Vieläkin puolessavälissä varmaan. Viimeksi tein jotain väärällä värillä enkä jaksanut purkaa….

IMG_6745

 

 

Kyllähän näitä riittää varmaan loputtomiin eikä ne koskaan lopu kun aina tulee uusia vaikka osan saisi valmiiksi…..

IMG_6746IMG_6743IMG_6742IMG_0294……..

Ja se takki, joka mun piti tehdä kierrätysmateriaaleista. Ostin jo kirpparilta vaikka kuinka monta villaraanua, keinoturkista, vetoketjuja. Kaavoja olen piirrellyt useampana iltana. Musta tuntuu, että materiaalit ei sovi siihen tai ne on väärän värisiä…

 

 

Vauvan neuletakki virkaten

Vauvan neuletakki virkaten

Lähipiiriini on viimeaikoina alkanut ilmestyä monia vauvoja, mikä on innostanut neulomaan ja virkkaamaan vauvanvaatteita ja leluja. Minulla oli kesällä vaihteeksi virkkauskausi päällä, kun olin kyllästynyt neulomiseen hetkeksi ja päätin virkata ystäväni tulevalle vauvalle neuletakin. Löysin kaarrokeneuletakin ohjeen Ravelrystä http://www.ravelry.com/patterns/library/sweet-yoke-baby–toddler-cardigan

Malttamattomana en jaksanut odottaa, että pääsisin kauppaan ostamaan pehmeitä vauvalankoja päätin neuloa perinteisellä seitsemän veljestä -langalla, jota löytyi kaapista.

kirjoneuletakki (1 of 1)

Ohje oli melko yksinkertainen, mutta kaarrokkeen kerroksissa tuli mielestäni jotain outoa vaikka tein sen laskujeni mukaan kuten ohjeessa. Ehkä työ vain kaipaa venytystä malliinsa, mutta jos tekisin uudelleen niin tekisin väljemmän kaarrokeosan. Nyt hihat alkaa mielestäni hieman liian alhaalta ja kapeasti suhteessa kaarrokkeeseen.

kirjoneuletakki2 (1 of 1)

Tykkäsin silti ohjeen tyylistä ja saatan kokeilla joskus uudelleen erilaisella langalla. Mallin saa erilaista ilmettä helposti kokeilemalla erilaisia väriyhdistelmiä kaarokkeeseen.

Neuletakki meni poikavauvalle lahjaksi ja näytti istuvan suhteellisen hyvin kuitenkin 🙂

Lisäksi tein neuletakille kaveriksi tossut samoilla sävyillä.Tossuihin käytin tätä ohjetta muokatusti http://www.repeatcrafterme.com/2012/10/crochet-cuffed-baby-booties-pattern.html Tein tossut muuten ohjeen mukaan, mutta ylimmät kerrokset varresta tein kaarrokeneuletakin kaarrokkeen väreillä ja silmukoilla.

Valitettavasti tossuista tuli liian tiukat varresta, eikä ne ,ahtunut vauvan jalkaan. Mietin, että onko ohjeessa vikaa vai vaikuttiko koristereuna jotenkin malliin? Ohjeen tossutkin näyttävät melko kapeilta varresta, joten luulen ohjeen olevan epäkäytännöllinen. Mutta niistä tuli ihan söpöt silti.

tossut (1 of 1)

 

 

Kukkivat kirjoneulelapaset

Kukkivat kirjoneulelapaset

Taas tuli tehtyä, jotain uutta, tai ainakin onnistuttua siinä ensimmäistä kertaa, nimittäin kirjoneuletta. Edellisestä yrityksestä on varmaan kymmenen vuotta ja jäi sellainen kokemus, että ei oo kivaa hommaa. Ensimmäinen yritys oli perulainen kirjoneulepipo, joka tuli silloin neulottua niin tiukkaan, että ei mennyt päähän. Sen jälkeisestä lapasyrityksestä tuli muotopuoli, kun käsiala muuttui puolivälissä ja alaosa oli tiivis ja yläosa pullahti.

Nyt sen sijaan uudella yrittämällä yllätyin, että kirjoneule sujui melkein hankaluuksitta ja jälkikin on suhteellisen tyydyttävää. Yritin nyt oikeen kunnolla pitää huolta, ettei toinen lanka kiristy liikaa silmukoiden takana. Ehkä enemminkin ongelmaksi tuli nyt paikoin liiankin löysät silmukat joten jälki on vähän epätasaista. Mutta sen verran positiivinen kokemus oli, että saatampa neuloa seuraavaksi piponkin vielä kirjoneuleena.

Tämä työ lähti langoista, jotka ostin Röykkälän lammastilalta Leivonmäeltä (http://www.lammastila.com/index.php). Luonnonväriset ruskea ja harmaankellertävä rygja-rotuisten lampaiden villa tuntuu ihanan rasvaiselta ja sopivan karhealta ja lämpimältä lapasiksi.

Mallia lapasiin googletin ihan vain hakusanalla kirjoneulelapanen kuvahaulla, jolloin päädyin Minnamarian sivuille http://mnnamaria.blogspot.fi/2014/02/kirjoneulelapaset.html Ihastuin kukkakuvioon ja ilokseni Minnamaria on ottanut niin tarkan kuvan lapasista, että kuvion pystyi kopioimaan helposti. Lisäksi löysin saman kuvion Harras harrastus -sivulta http://harrasharrastus.blogspot.fi/2011_01_01_archive.html ja myöskin Ravelrystä maksullisena ohjeena http://www.ravelry.com/patterns/library/end-of-may-mittens

Ravelryn ohjeessa on hassun näköinen peukalo ja koska ohje oli muutenkin helposti blogien kuvista kopioitavissa niin en viitsinyt ostaa ohjetta. Kämmenepuolen kuvion kopioin Ravelryn ohjeesta, koska se näytti osuvan silmukoiltaan paremmin kuin Minnamarian ohjeen kuvio. Peukun päätin tehdä yksinkertaisella mallilla, koska kirjoneuleen neulominen jänskätti sen verran, että halusin mahdollisimman tasaista neulottavaa ilman peukalolevennyksiä.

lapanenVesileima (1 of 1)

lapanenVesileima2 (1 of 1)

lapanenVesileima3 (1 of 1)

lapanenVesileima4 (1 of 1)

Kissateltta

Kissateltta

Olen moneen kertaan törmänny facebookin kautta Handmania -sivuston linkkiin, jossa on T-paidasta tehty kissan teltta http://www.handimania.com/diy/old-t-shirt-cat-tent.html

Nyt viimein päätin kokeilla millaisen saisin meidän kissoille kasaan. Dyykasin kaksi metallilankahenkaria viime kesänä ja nyt ostin kirpparilta vanhan väljän T-Paidan. Tyynyksi nappasin vanhan muhkuraisen tyynyni, joka tosin ei tähä tarkoitukseen tuntunut olevan ihan paras ratkaisu mallinsa ja pehmeytensä takia. Toisin kun ohjeessa, jätin kokonaan pohjapahvin pois.

photo1

Teltta oli aika näpsäkkä kasata, tein sen ”purkkaratkaisuilla” eli sidoin vaan hihat kiinni naruilla ja tökkäsin tyynyn reunoja kiinni henkareiden päiden mutkien väliin. T-Paidan helman sidoin hiuslenkillä.

photo3

Eikä taas aikaakaan kun meidän Nekku omi sen kokonaan 🙂

Vähän se näyttää hätäisesti kyhätyltä, mutta niinhän ne teltat yleensäkin 😛

 

 

Maton korjaus ja ylimääräinen kude

Maton korjaus ja ylimääräinen kude

Makuuhuoneen kirpparilta ostettu matto oli alkanut pikkuhiljaa rispaantumaan molemmista päistä loimilankojen katkeillessa. Viimeisin maton tamppaus lisäsi entisestää kuteiden retkottamista niin paljon, että mattoon meinasin aina kompastua. Koska lomilangat tuntuivat olevan jotain hapertuvaa muovinarua niin päätin, että helpointa on purkaa mattoa niin pitkälle, että loimilangat olisivat mahdollisimman ehjät ja solmia matto uudelleen kiinni.

Matosta tuli n. parikymmentä senttiä lyhyempi, mutta ihan mukavan siistin näköinen. Toivottavasti loimet ei ala ihan heti uudelleen katkeilemaan tai kohta pääseen tekemään kokonaan uuden maton. Korjaamisesta jäi yli mukavat kaksi pientä rullaa kaksinkertaista trikookudetta, joista taidan yrittää virkata pikkumaton makkariin. Katsotaan osaisinko tehdä siitä kissan mallisen vaikka.

imagekuva-2

 

 

 

Pitsimatto ontelokuteesta

Pitsimatto ontelokuteesta

Viimeinkin sain kaksi vuotta sitten aloittamani, pitkäksi aikaa tauolle jääneen, ontelokudematon valmiiksi! Työ meinasin jäädä kesken, koska kaksoispylväitä virkatessa lanka kiertyi sen verran koko ajan, että pian koko loppu kerä oli ihan tiukalla kierteellä ja sen selvittely oli rasittavaa hommaa.

Jatkossa täytyy muistaa, jos moisia meinaan ikinä enää virkata, että vältä liikoja pylväitä. Pylväiden takia matosta tuli myös kauhean isoreikäinen ja hieman epäkäytännöllisen oloinen. Mattoa aloitellessani, en löytänyt mistään sopivaa matto-ohjetta vaan käytin mallina yhtä ”201 crochet motifs, blocks projects and ideas”-kirjan pitsiympyrämalleista.

Taaskin kerran kissat tuntuivat tykkäävän tekeleestä kovasti 🙂

IMG_6778

 

Pianon suoja

Pianon suoja

Muutama illan projektina oli pianon suojuksen ompeleminen, koska kissat rakastivat terottaa kynsiään pianon kaiuttimiin. Tein siitä samalla sellaisen, että nuottitelineen voi jättää paikallee, vaikka suojus on päällä. Nekku kävi heti tarkastamassa tilanteen.

IMG_6750

IMG_6758IMG_6757

Ihanan inhottava hellemekko

Ihanan inhottava hellemekko

Joka kesä on tehtävä yksijuhlamekko/kesämekko ja viime kesänä projektina oli tehdä juhlamekko kaverin häihin. Ensimmäisen idean sain lakanasta, josta pyörittelin erilaisia mekkomalleja avomiehen valokuvauskokeiluja varten.

IMG_0342

Päädyin kehittelemään ideaa oikeaksi leikatuksi juhlamekoksi. Ideana tässä mekossa oli, että yläosa koostuu kahdesta kaitaleesta, joita solmimalla voi saada mekosta usemman eri version kaitaleita solmimalla.

IMG_0367

Palaset ovat lopulta yksinkertaisia, mutta hieman säätämistä riitti kaitaleiden muodon ja sijoittelun kanssa, että ne saisi istumaan nätisti.

Kankaana käytin vihreää vanhaa lakanaa, koska se tuntui suunnitteluvaiheessa ihan siistiltä ja kätevältä. Ompelin vyötärökaitaleen huolellisesti näyttämään myös nurjalta siistiltä ja taakse piilovetoketjun.

IMG_0192takaa

Olin tässä vaiheessa ihan tyytyväinen lopputulokseen, mutta kangasvalinta jäi harmittamaan, sillä se näyttää kyllä ihan lakanakankaalta…

Toinen harmituksen aihe oli, että yläosan kaitaleet olisivat saaneet olla vähän kapeampia ja aseteltu hieman enemmän vinnon ja ylemmäs. Vaikka mallinuken päällä mekko näyttää ihan sopivalta niin itseni päällä yläosa näyttää ihan liian avaralta ja ei ainakaan juhlavalta 🙁

Mutta projektina suunnittelu ja ompelu oli mielenkiintoinen ja mekkoa pystyy tosiian käyttämään monena eri versiona:

kaapukaulanYmpäriolakimetonolkapäätrullaKaulanympäriSolmulla

Loppujenlopuksi mekkoa voisi pitää hellekesän rantamekkona ainakin.

Mekkosuunnitelmat eivät jatkuneet tämän jälkeenkään kauhean onnekkaasti. Päädyin seuraavaksi kokeilemaan äidiltäni saamaa vanhaa satiinimekon alaosaa, joka oli leikattu jostain vanhasta pitkästä iltapuvusta. Kangas oli kauniin turkoosinvihreää ja siihen kuului helmikirjailtu ihme huivimainen osa:

IMG_0190

Tämän mekon ompelu päättyi kuitenkin jo alkutekijöihinsä, kun onnistuin pilaamaan kankaan silittämällä sitä liian kuumalla raudalla, jolloin kankaaseen jäin ryppyjen kohdille vaaleat juovat 🙁

Tällä kertaa päädyin ostamaan kirpparilta valmiin meko, joskaan sitäkään en malttanut olla hieman tuunaamatta 😉

Kirppismekko

 

 

 

 

Perhoshuppari

Perhoshuppari

Ostin syksyllä viimein uuden ompelukoneen, kun vanha pitkää jaksanut Singeri alkoi tökkiä paksumpien kankaiden ompelussa ja tikkivaihtoehdot tuntuivat loppuvan kesken.

Heti aluksi piti kokeilla uudella Husqvarna Viking Opalilla erilaisten tikkien käyttöä ja trikookankaiden ompelua, jotka vanhalla koneella olivat pahin painajainen. T-paitojen ompelu sujui huomattavasti kätevämmin kuin vanhalla koneella, mutta edelleenkä en lähde T-paitoja ihan huvikseen ompelemaan lisää ihan heti :/

Sen sijaan tikekjä pääsin kokeilemaan huppariprojektiini, jota olin suunnitellut jo ennen koneen ostoa. Hupparin kaavoiksi yhdistin Joka tyypin kaavakirjasta raglahiha puseron, perus puseron ja hupparin ohjeita ja mallasin yhteen vanhaa huppariin osia. Olisi pitänyt jättää vielä vähän lisää väljyyttä kainaloihin ja vyötärölle, mutta muuten tuli ihan sopivan mallinen 🙂

Selkakappaleeseen suunnittelin ensin jonkinlaista kukkakuviota, mutta useiden piirrosten jälkeen totesin niiden näyttävän aika kauheilta ja ennen kaikkea ihan mahdottomilta ommella. Uusi kone ei siis ole mikään kirjontakone, joten kuvion piti olla sellainen, että sen voi aplikoida suhteellisen yksinkertaisilla linjoilla hyödyntäen eri tikkimalleja.

Lopulta päädyin omaan mieliaiheeseeni eli perhoseen ja tietenkin piti ottaa sitten mallia ihan oikeasta perhosesta. Päädyin käyttämään Muurainhopeatäplää pohjana, koska sen kuvioissa on yhtenäsitä siksak -kuviota. Googlesta sopiva perhoskuva pohjalle ja pienellä säädöllä tuli aplikaatiomalli 🙂

PerhosmalliHuppariin

Hauskinta aplikoinnissa oli, että pistekuviot pystyi ompelemaan valmiilla pallokuviotikillä kätevästi.

perhoshuppari (1 of 1)perhoshuppari2 (1 of 1)

Jatkoa ajatellen jäi muutama huomio mieleen: kangas kannattaa pestä siinä asteessa missä meinaa pestä sitä normaalistikin (pesin 30 asteessa ennen leikkaamista) ja kuitenkin laitoin 40 asteen pesuun käytön jälkeen. Luulempa, että kangas vielä siinä vaiheessa hieman kutistui. Toinen huomio, että jätän seuraavalla kerralla kaavaan enemmän väljyyttä ja komanneksi, että resoreissa kannattaa käyttää oikeaa resorikangasta.

 

 

Sisustustaulu makkariin Vallilan kankaasta

Sisustustaulu makkariin Vallilan kankaasta

Makkarin sinipunainen sisustus alkoi olemaan vähän liian USA:an väreihin viittaava, joten halusin äkkiä jotain uutta sisustukseen lisäksi karkoittamaan tätä tunnelmaa. Ratkaisuksi läytyi Vallilan ”Panimo” -kangas ja ylijäämä eristelevyn pala.

eristelevyä pohjaksi

Eristelevyä pohjaksi (tätä jäi yli nypläystyynyt materiaaleista)

MakkarinKangastauluja kangasta vaan levyn päälle kiinni nuppineuloilla ja jesarilla.

IMG_6733

 

Joulusaippuatalkoot

Joulusaippuatalkoot

Kun kerran pääsin saippuoiden tekoon kiinni niin pitihän sitä heti jatkaa kaveriporukalla tekemällä joululahjasaippuoita (voi ei, nyt paljastin tulevan joulun lahjat).

Päädyimme tekemään kolmea erilaista sorttia maitopurkilliset kutakin.

20131105-215012.jpg

Halusin tehdä yhdestä kasvosaippuaa, joka sopisi kuivalle iholle ja kuorisi hieman samalla. Koska kaura ja hunaja ovat kaiketi kasvoille sopivia luonnon raaka-aineita, päätin kehitellä niiden ympärille reseptin. SoapCalculatorilla jonkun aikaa pyöriteltyäni tuli aikaiseksi tälläinen resepti:

130 g kookosrasvaa 200 g oliiviöljyä 17 g risiiniöljyä 150 g sheavoita (karitevoi) 66 g lipeää 189 g kauramaitoa (kaurajuomaa)

Kiisseliin sekaan 2 rkl hunajaa ja rikottuja ohraryynejä

Ylirasvoitusprosentti = 8

Kauramaito reagoi yllättävästi lipeän kanssa muuttuen aivan hunaja oranssiksi (tässä vaiheessa ei ollut vielä hunajaa mukana). Väri kuitenkin haaleni ja jäi vaalean rusehtavaksi lopulta valmiissa palassa.

Kaksi muuta saippuaa teimme Villikatan Annukalta saaduilla käsisaippuan ja suihkusaippuan ohjeilla. Käsisaippuan värjäsimme kaakaolla ja jätimme päällikerroksen valkoisella värillä. Suihkusaippuasta tuli punaisen omenaista.

Itse tehtyä saippuaa

Itse tehtyä saippuaa

Kesän on vierähtänyt nopeaa ja bloggailussa on ollut vähän taukoa, mutta erilaisia käsitöitä on syntynyt kesän aikanakin.

Keväällä kiinnostui uudesta aluevaltauksesta, joka hieman liittyy myös käsitöihin, eli saippuan teosta. Kävin keväällä Villikatajan järjestämällä saippuantekokurssilla ja yllätyin miten hauskaa ja helppoa saippuan teko onkaan.

Kurssilla Villikatajan Annukka kertoi ensin tarvittavista materiaaleista ja välineistä ja sitten pääsimme ryhmissä valmistamaan kolmella eri reseptillä saippuoita.

Raaka-aineina saippuoissa käytetään erilaisia rasvoja ja öljyjä, lipeää (putkenavaajaraetta) ja vettä. Veden sijaan voi käyttää myös esim. teetä tai kookosmaitoa, kuten kurssilla käytimme yhteen reseptiin. Lopussa vielä saippuat koristeltiin erilaisilla luonnonmateriaaleilla: kukilla ja viljatuotteilla.

Ensimmäisistä saippuoista tuli hieman hassun näköisiä, mutta nyt kun olen päässyt kokeilemaan niitä niiden kypsymisen jälkeen ne ovat olleet kuitenkin ulkonäöstään huolimatta toimivia 🙂

Nyt syksyllä päätin kokeilla viimein kotonakin saippuan tekoa kun oli saanut hankittua kaikki tarvittavat materiaalit. Päätin kokeilla tehdä myös shampoopaloja, sillä sain Annukalta testattavaksi olutmunashampoopalan, johon tykästyin kovasti.

Koska minulla ei ollut kaikkia Annukan shampoopalan reseptin http://kristiinankorut.blogspot.fi/2013/04/ei-parta-kasva-pahoille-turpajouhet.html aineksia päätin soveltaa hieman itse kuten aina ja käytin apuna reseptin muokkaamisessa muita netistä löytämiäni ohjeita ja SoapCalc-sivuston reseptilaskuria www.soapcalc.net

Olutmunashampoon resepti:

Oliiviöljyä 225 g, Kookosrasvaa 200 g, Risiiniöljyä 75 g, Lipeää 72 g, Tummaa I- olutta 190 g

20131026-191306.jpg

Lisäksi tein laskurilla hankkimilleni rasvoille ja öljyille sopivan käsisaippuan, jossa käytin hajusteena veteen haudutettua saksaksankirveliä. Saippuoista tuli hauskan mallisia kun kaadoin massan keksipaketin sisällä oleviin muovikennoihin.

Saksankirvelisaippuan resepti:

Manteliöljyä 58,5g, Kookosrasva 136,5g, Risiiniöljy 39 g, Sheavoi 39 g, Oliiviöljy 60 g, Rypsiöljy 57 g, Lipeä 54 g, Vettä, jossa liotettu saksankirvelin siemeniä ja lehtiä 148,2 g

20131026-191823.jpg

Nyt vaan pitää odottaa vielä, että ne on ehtinyt kypsyä vähintään kuukauden ajan ennen kuin niitä pääsee kokeilemaan. Suunnitteilla on jo seuraavat saippuat. Ajattelin kokeilla tehdä kasvoille sopivaa saippua, jossa olisi korkeampi ylirasvoitusprosentti. Shampoopaloissa voi ylirasvoitusprosentti olla hyvin matalakin, olutmuna shampoopalan tein 5% ylirasvoituksella, mutta vahingossa tein myös saksankirvelisaippuan samalla prosentilla, joten pelkään sen olevan vähän kuivattava käsille. Kasvosaippuassa taidan kokeilla 8% ylirasvoitusta.

Muokattua farkkua

Muokattua farkkua

Päätin viimein tarttua jätesäkilliseen vanhoja farkkuja ja kokeilla jotai ohjetta hankkimastani  Raija Räsäsen Farkkujen uusi elämä -kirjasta.

Farkkuja olikin ajan kuluessa ehtinyt kertyä kiitettävät 12 kappaletta. Päätin kuitenkin aloittaa pienipiirteisesti ja käytin yksien farkkujen takataskut käsilaukun tekemiseen. Ohjeena sovelsin kirjan sivun 79 olkapussin ohjetta. Tietenkään en tässäkään tapauksessa malttanut pysytellä ohjeessa, kun mielestäni keksin kätevämmän tavan kiinnittää palaset toisiinsa. Jokatapauksessa periaate on sama kuin ohjeessa ja laukku on kooltaan takataskun kokoinen. Reunasuikaleena ja hihnana käytin farkkujen vyötärökaitaleita. Kahden kaitaleen avulla laukun hihnaa voi säätää kahteen eri pituuteen.

Laukkuja 013 Laukkuja 017

 

Laukkuja 005  Laukkuja 008

Laukkuja 010

 

Ja kun vauhtiin pääsi niin leikkelin sitten enemmänkin taskuja ja aloin koota seinähyllykköä, johon voisi laittaa kaikki pesuhuoneen roinat talteen.

Leikkelin farkkujen takamuksista neliöitä, joissa oli taskut vielä kiinni ja sovittelin taskulliset neliöt mukavasti vierekkäin. Kiinnittelin myös muutamia vyölenkkejä muutamien taskujen päälle ripustuslenkeiksi. Reunoille kiinnitin vyötärökaitaleet ja takaosan huolittelin sinisellä puvillakankaalla.

Juuri sopivasti oli taskuja hyllykössä, jotta kaikki tarvittava mahtui riippumaan.

IMG_9730

 

 

 

 

Baby converset nro 2.

Baby converset nro 2.

Viime kesän kämppikseni muisti kesällä virkkaamani pienet conversetossut (http://www.poppala.fi/?p=530) ja toivoi tutulleen samalaisia mutta pinkkinä. Niimpä pääsin taas palaamaan mieleisen työn ääreen ja muistelemaan mitä englanninkieliset virkkauslyhenteet taas tarkoittivatkaan. Valitsin langaksi Novitan Kotiväen vaaleanpunaisen puuvillalangan ja käytin viime kesäistä valkoista Tennessee-lankaa pohjaosaan. Vaaleanpunaista lankaa käytin kaksinkertaisena, jotta siitä tulisi yhtä paksua kuin Tennessee.

Yritin tehdä tossuista hieman aiempia isommat, jotta ne eivät ihan heti jäisi pieniksi ja lisäsin muutaman ylimääräisen silmukan pohjaa pidentämään. Silti lopputulos oli melko saman kokoinen kuin aiemmat tossut. Käytin ilmeisesti hieman pienempää koukkua kuin aiemmissa.

Lopputulos oli kuitenkin suloinen:

BabyConverset2 (1 of 1)

Kaverin farkkujen tuunaus

Kaverin farkkujen tuunaus

Vihdoin valtavasta jätesäkillisestä vanhoja farkkuja oli jotain hyötyä. Ystäväni tarvitsi farkkuihinsa vyölenkit ja taskun, ja pyysi minut apuun. Yhdet vanhat farkkuni olivat juuri sopivan väriset varaosalähteeksi. Nyt uudelleen paikalleen ommeltuna vyölenkit näyttävät siltä kuin olisivat aina olleet ystäväni farkuissa.

Ompelin lisäksi pienen aukkotaskun eteen, johon käytin vanhojen farkkujen lahjekangasta.

Päiväpeitto 012  Päiväpeitto 013

 

ennen….                                    ja jälkeen.

Päiväpeiton korjausta

Päiväpeiton korjausta

Viime syksyn muuton jälkeen makuuhuine sai uuden sisustuksen. Halusin käyttää sisustukseen vaihteeksi muutakin väriä kuin vihreää ja ruskeaa. Päätin hyötykäyttää vanhat siniset verhot ja niihin sopivat kaksi yksilevyisen sängyn päiväpeittoa.  Leikkasin toisen peiton kahtia pitkittäissuunnassa ja ompelin osat toisen peiton sivuille. Tuolloin en mitannut peittoa kunnolla ja siitä tuli turhan iso niin, että peiton reunat roikkuivat ikävästi lattialla.

Nyt viimein sain aikaiseksi korjata peiton paremman kokoiseksi.

Päiväpeitto 007

Samalla jäljelle jäi peitonsuikaleita, joista tein kissoille oman makuupussin. Eikä kestänyt sekuntiakaan, kun Nekku jo valloitti sen 🙂

Päiväpeitto 018

Miniatyyrien materiaalit

Miniatyyrien materiaalit

Viimeisin roomboxin huonekalu, johon olen kuluttanut aikaani enemmän kuin kuvittelinkaan, on työtyoli. Työtuoli tuntui haasteelta, johon tarttuminen vaati paljon suunnittelua materiaalien valinnan osalta. Suurin osa pienistä huonekaluista on helppo valmistaa pahvista ja erilaisista puumateriaaleista. Työtuolissa on kuitenkin niin paljon pieniä osia ja erikoisia muotoja, että pahvista taittelu ei tuntunut oikealta vaihtoehdolta.

Tavoitteenani on tehdä suurin osa roomboxin esineistä kierrätysmateriaaleista tai suoraan sanoen ”roskasta”, jota olen keräillyt ajan myötä varastooni. Erilaiset pullonkorkit, metallilangan pätkät yms. erilaiset muoviosat, jotka eivät tunnu enää kuuluvan mihinkään tai joita jää yli pakkausmateriaaleista, ovat osoittautuneet todellisiksi aarteiksi roomboxmaailmassa.

Nukkekotikirjoista ja -blogeista löytää paljon ohjeita miten erilaisia muovailtavia massoja voi käyttää nukkekotitarvikkeiden valmistukseen. En kuitenkaan ensimmäiseksi halunnut ostaa näitä massoja vaan kokeilla, miten pärjäisin ilman sellaisia.

Mieleeni muistui lapsuuden askartelut taikataikinan eli suolataikinan kanssa ja päätin kokeilla miten taikina muotoutuisi miniatyyrimaailmaan. Taikina on aika pehmeää ja muotojen saaminen pysymään väkerryksissä tuntui hankalalta. Tein työtuoliin jalustan, istuimen ja selkänojan sekä lisäkis saappaat. ”Leivokset” kuivasin uunissa, jolloin saappaat jäivät lätyiksi toiselta puolelta. Kuivuminen on hidasta ja leivosten kestävyys tuntui kyseenalaiselta. Päätin luopua taikinasta ensisijaisena materiaalina.

Taikataikina 002

Tässä taikataikina luomuksia.

 

Seuraavaksi sain idean käyttää paperimassaa työtuolin ja saappaiden tekemiseen. Muotoilin rautalangasta ja pahvista kehikot ja päällystin ne sanomalehtisilpulla, joka oli kostutettu vedessä ja erikeepperissä. Aluksi tulos näytti toimivalta, mutta töiden kuivuttua en ollut tyytyväinen niiden raakoihin yksityiskohtiin. Etenkin työtuolin jalkaristikosta tuli todella epätasainen ja ruma.

Miniatyyrit 030Miniatyyrit 074

 

Paperimassasta valmistettu työtuoli näytti kauhealta.

 

Päätin olla sinnikäs ja koska halua olla tyytyväinen jokaiseen pienimpäänkin työhöni, aloin suunnitella uutta työtuolia. Tälläkertaa otin ”roskat” käyttööni ja tuunasin vanhoista latureiden johdoista, kuulakärkien muoviosista ja pahvista, kankaasta ja helmistä työtuolin osat.

Liitin sähköjohdonpätkät kumisen putken läpi, jonka päähän liimasin vanhan kuulakärkikynän muoviputkenpätkän.

Miniatyyrit 034

 

Miniatyyrit 036

 

Tuolin istuimen ja selkänojan leikkasin pahvista ja päällystin vanulla ja kankaalla. Ompelin kankaan kiinni osien takapuolelta ja etenkin selkänoja jäi siksi hieman muhkuraiseksi siltäosin.

Miniatyyrit 038

 

Miniatyyrit 043

 

Selkänojan varsi muodostui aaltopahvin siivusta ja tuolin jalan sain kiinnitettyä istuinosaan oudolla muovipalalla, jonka alkuperää en tiennyt. Palassa oli sopivasta varren kokoinen pyöreä kuoppa ja reunassa kolo, johon selkänojan sai hyvin kiinni.

Jalkaristikon johtojen päät pyöristin liimaklönteillä. Kaikki muoviosat maalasin mustalla akryylimaalilla. Pyöriksi liimasin pienet helmet. Selkänojan takaosa oli mielestäni liian muhkurainen, joten tasoitin sen laittamalla sinitarraa selkänojan takaosaan tasaiseksi kerrokseksi ja maalasin sen pariin kertaan päältä. En tiedä miten sinitarra käyttäytyy ajanmyötä, mutta ainakin nyt se näyttää ihan hyvältä.

Lopputulos tuntui nyt voihdoin paljon paremmalta:

Miniatyyrit 063

Miniatyyrit 061

 

(en malttanut odottaa, että selkänojan liima kuivuu).

 

Roomboxailua

Roomboxailua

Joululomalla oli vihdoin aikaa jatkaa roomboxharrastusta, joka aiemmin jäi varsin alkutekijöihinsä. Suunnitelmissa oli siis jo aiemmin tehdä biologin työhuone. Laatikon sain koottua aiemmin valmiiksi ja nyt aloitin sen sisäseinien maalaamisella. Työhuoneeseen syntyi ikkuna pahvista ja patteri muhkuraisesta muovinpalasta ja johdoista. Työpöytä on pahvia ja pöydänjaloiksi sopi lyijykynästä leikatut pätkät. Kaikki on maalattua akryyliväreillä.

Sisustus etenee pikkuhiljaa

image

Vieraspeittopiilo

Vieraspeittopiilo

Uuden asunnon sisustustyöt on vienyt mukavasti aikaa käsityöharrastuksista viimeaikoina. Verhojen lyhennysten lisäksi halusin tehdä jotain uutta vanhasta ja päätin hyödyntää varastosta löytyneen muovisen tyynypussin. Vanhoista sinisistä verhoista ja kirpparilta ostamastani USA -teemaisesta pussilakanasta sommittelin pussin päälle topatun tyynynpäällisen. Pussi on tyynyn lisäksi juuri sopivan kokoinen yhden ylimääräisen peiton säilyttämiseen.

Iltapukutuunaus alkutalven juhliin

Iltapukutuunaus alkutalven juhliin

Tiedossa oli iltajuhlat, joihin halusin laittautua tummanpuheiseen iltapukuun. Löysin kirpparilta 4 eurolla pitkän mustan mekon, joka noudatteli yläosastaan klassista kotelomekon yläosaa. Kaula-aukko oli hyvin suora ja ylhäällä niin, että se suorastaan kuristi. Helma laskeutuu viistosti ja siinä on sivulla pitkä halkio. Helman jätinkin sellaiseksi, kun se olikin.

Taas kerran rakasta mallianukkeani käyttäen suunnittelin yläosan uudelleen, jolloin lopputuloksena syntyi yksiolkaiminen iltapuku. Yläosan reunan huolittelussa oli enemmän työtä kun olin ajatellut, sillä päädyin tekemaan istuvan muotokaitaleen nurjalle puolelle. Osa kaitaleen reunoista piti ommella käsin mekon ollessa mallinuken päällä. Tein myös muutaman uuden rintalaskoksen, mikä melkein johti katastrofimaisen  muhkuraiseen etumukseen. Onneksi musta väri antaa paljon anteeksi ja aikaansaannos oli istuva.

IMG_0346IMG_0345Crop

Nypläyskurssilla

Nypläyskurssilla

Ilmoittauduin syksyllä kansalaisopiston nypläyskurssille. Yleensä tykkään opetella erilaisia käsityötekniikoita itsekseni kirjojen avulla ja kokeilemalla kantapään kautta. Nypläyksessä eteen tuli kuitenkin muutamia sellaisia kohtia, joihin kaipasin enemmän apua, mitä kirjoista löytyy.

Lähdin kurssille mielessäni sopivan haastava työ, jonka avulla oppisin uusia vaiheita nypläyksestä. Opettaja (joka muuten yllätyksekseni oli mies) kuitenkin hieman toppuutteli intoani ja ehdotti, että aloittaisin perus harjoitustyöllä eli kirjanmerkillä, jossa opetellaan peruslyöntipohjia ja hämähäkkejä. Onneksi kuuntelin opettajaa sillä meinasi alussa tulla heti virheitä ihan perusjutuissakin. Vauhtiin päästyä työ kuitenkin sujui nopeahkosti ja lopputulos oli mielestäni ihan onnistunut – lukuun ottamatta loppupään manteleita, jotka olivatkin vaikeampia kun olin kuvitellut.

Harjoitustyö näyttää valmiina tältä:

Kurssilla huomasin, että hieno kirpparilta löytämi perinteinen nypläystyyny sopii huonosti monien tasaisten ja laajojen nypläystöiden tekemiseen. Sain vinkin ostaa rautakaupasta sinistä eristelevyä (joka on hieman kuin styroksia, mutta tasaisempaa ja tiiviimpää) nypläysalustaksi. Niinpä tein kuten neuvottiin ja valmistin tälläisen alustan ja sille vielä pikaisesti kantopussin:

Uudessa nypläysalustassa on jo kiinni uusi mynsteri eli malli ja osa nypylöistä. Nypylöiden pyörittämiseen menee hetki, koska niitä tarvitaan 42 paria eli siis 84 nypylää!

Vaikka innostukseni oli suuri, jäi kurssi kuitenkin kesken kiireiden, laiskuuden ja muiden käsityöprojektien takia. Nypläystyyny odottaa kuitenkin kaapissa lähes aloitusvalmiina seuraavaa innostuspuuskaa.

Virkatut Converset vauvalle

Virkatut Converset vauvalle

Työkaverini esitteli kesällä minulle tekemiään vauvan tossuja, joihin hän oli löytänyt ohjeen Ravelryn sivuilta (http://www.ravelry.com/patterns/library/crochet-baby-converse). Innostuin heti itsekin virkkaaman samalaiset, kun tuttavapiiriin oli juuri syntynyt vauva.

Tossut on aika nopea virkata, kunhan ensin opettelee muutamia virkkaustermejä englanniksi. Tossut eivät kuitenkaan koskaan päätyneet tutulle, koska vauvat ehtivät kasvaa niin nopeasti ja malli sopii kuulemma vain aivan pienille vauvoille.

Nyt tossut odottaa paketissa valmiina sitä onnekasta pienokaista, joka seuraavana sattuu tuttavapiiriin.

vauvanConverset1

Viimein villapusero valmiina!

Viimein villapusero valmiina!

Kun reilu vuosi sitten sain innostuksen tehdä villapuseron Garnstudion ohjeen mukaan ( http://www.garnstudio.com/lang/fi/visoppskrift.php?d_nr=122&d_id=8&lang=fi ), en olisi uskonut miten pitkään kestää ennen kuin saan neuleen valmiiksi.

Ensinnäkin säätämistä oli langan paksuuden ja käsialan kanssa, koska tein puseron Novitan Isoveli -langasta. Koetilkkujen jälkeen päädyin tekemään koon M, jolloin sen pitäisi vastata kokoa S.

Seuraavaksi taistelin alareunan resorin kavennusten kanssa purkaen työn lähes alkupisteeseen useaan otteeseen. Päähäni ei meinannut iskostua kuinka monen silmukan välein pitää kaventaa, kun ohjeessa käsketään kaventamaan yhteensä 50 silmukkaa.

Kun viimein neulominen lähti käyntiin ja päädyin kaulukseen asti, kaikki ostamani langat loppuivat. En löytänyt enää mistään kaupasta samaa tummanvihreää väriä. Niimpä neule jäin odottamaan pitkäksi toviksi langan löytymistä 10 cm kaulusta vaille vajaana.

Ilokseni viimein sain eräältä ystävälliseltä naisihmiseltä toiselta puolelta Suomea vastauksen etsintäkuulutukseeni ja sain yhden kerän oikeaa lankaa ostettua.

Lopputulos on tässä:

NeulepuseroVihreä

Mittaukset osuivat kohdalleen ja pusero on juuri oikean kokoinen 🙂

Essut luomuaktiiveille

Essut luomuaktiiveille

Olen toiminut kolme vuotta mukana Jyväskylän yliopiston luomuruokapiirissä ja perustimme juuri piiristä yhdistyksen: Jyväskylän opiskelijoiden luomupiiri ry (Jolppi). Yhdistyksen toiminnan tukemiseksi pidimme luomukahviota Kierrättämö -tapahtumassa.

Halusin ommella luomupiirille omat persoonalliset essut, jotta kahvion ”henkilökunta” erottuu asiakkaista ja kahvion ilme pysyy yhtenäisenä. Lehtiessut saivat ideansa lehtikuvioisesta kankaasta, joka on kirpparilta ostettu vanha pussilakana. Lisäksi essuissa on käytetty vihreää tyynyliinaa. Essuja yhdestä pussilakanasta ja tyynyliinasta sai hyvin kuusi kappaletta.

Pyöräntarakkalaukulla voitto kotiin!

Pyöräntarakkalaukulla voitto kotiin!

Osallistuin KiertoDesign -kilpailuun (http://www.kestaviatekoja.com/p/kiertodesign-suunnittelukilpailu.html), jossa tarkoituksena oli tehdä arjen käyttöesine 80-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista. Olin jo aiemmin suunnitellut tekeväni itselleni laukun, joka olisi helppo ottaa mukaan kauppaan ja kaupungille, sekä kätevä kiinnittää pyörän tarakalle. Kilpailu innosti minut suunnittelemaan se vielä tarkemmin, kun ehkä olisin ilman kilpailua. Mietin monia erilaisia malleja, mutta päädyin yksinkertaiseen ja suoralinjaiseen muotoon käytännölisyyttä tavoitellessani. Lopputulos on mielestäni onnistunut ja käytännössä kokeiltuna toimiva.

Noh, voitto tuli kotiin ja nyt laukusta tehdään ilmeisesti piensarjatuotanto 🙂 Kerron tarkemmin kun tiedän itsekin mitä tuleman pitää.

Valokuvat by Ville Salonen

Kilpailun 12 parhaan joukkoon mahtui paljon hienoja töitä joita voi käydä ihailemassa facebookissa: http://www.facebook.com/media/set/?set=a.392606164105625.95357.187867044579539&type=1

Onnea myös Satu Tervolle ja Ellen Leppäselle voittosijoista!